Liiketoiminta

Anteeksi saa helpommin kuin luvan – Kimmo Koivisto

Kimmo Koivisto, mikaelahonen.com Blogi

Vaihto-opiskeluni Hong Konigssa alkoi olla lopuillaan joulukuun puolessa välissä, kun sain kaveriltani yllättävän viestin: ”Osaatko tehdä Google-optimointia?”. Taustaa löytyi sen verran, että rohkenin vastata myöntävästi ja pian sain sähköpostiosoitteen, jonne kannattaa olla yhteydessä. Olin päätynyt bisnesneuvotteluihin 8000 kilometrin päässä Helsingissä asuvan henkilön kanssa, josta en ollut koskaan kuullutkaan. Sovimme Skype-tapaamisen, jolloin tutustuin Kimmo Koivistoon ensimmäistä kertaa. Nyt halusin selvittää hänen taustansa ja kertoa ne blogissa.

Kimmo on erinomainen esimerkki nuorille yrittäjille kokeilunhalusta ja asenteesta, sillä taskusta löytyy esimerkiksi Suomen ensimmäisen Hackathon-kilpailun voitto. Urapolku ei ollut opiskeluaikana täysin selkeä, mutta jonkilainen näkemys tulevaisuudesta oli:

”Jo opiskeluaikanani haaveenani oli mennä töihin Nokialle, tutustua siellä hyviin tekijöihin ja perustaa oma yritys. Ensimmäinen vakituinen työ löytyi juuri Nokialta, mutta vaihdoin 4 vuoden jälkeen liikkeenjohdon konsultiksi Vectialle nopeuttaakseni urakehitystä.”

Nykyiseen tilanteeseensa Kimmo Koivisto päätyi monien vaiheiden kautta. Lopulta yrittäjäksi alkaminen tapahtui vähitellen, jopa hieman vahingossa:

”Olimme perustaneet puolisoni kanssa perheyrityksen Teho-Opiston, jossa pääsin kokeilemaan yrittämistä. Samaan aikaan jatkoimme vanhojen Nokia-kavereiden kanssa sosiaaliseen televisioon liittyvien ideoiden kehittämistä.”

Porukka pääsi mukaan Startup Saunan yrityskiihdytysohjelmaan, jota varten täytyi ottaa pari kuukautta palkatonta lomaa Vectialta. Kimmo palasi Startup Saunan jälkeen vielä töihin, mutta siitä ei tullut mitään, kun ajatukset olivat koko ajan oman yrityksen Tellyon kehittämisessä.

Rohkeita kokeiluja

Hackathon on kansainvälinen konsepti, jossa ideana on koodata 48-tuntisen kilpailun aikana tomiva tuote. Suomessa Hackathoneja järjestää AaltoES. Kilpailun alussa halukkaat pitchaavat (esittelevät) ideansa ja suosituimpien ideoiden ympärille muodostetaan tiimi. Tiimit rakentavat sunnuntai-iltaan mennessä prototyypin, jolloin se esitetään tuomaristolle. Näin Kimmo taksipalvelu Kimppiksen syntymisestä:

”Koodasimme käytännössä nukkumatta 30 tuntia putkeen ja saimme Kimmpis-palvelun käyttökuntoon lauantaiyönä kello kahdelta. Suuntasimme välittömästi Helsingin rautatieasemalla kiemurtelevaan taksijonoon. Jaoimme flyereitä ja pitchasimme Kimppistä niin monelle jonottajalle, kuin ehdimme yön aikana.”

Kyseessä ei siis lopulta ollut prototyyppi, vaan oikea tuote. Silti kukaan, jolle Kimppistä esiteltiin, ei kokeillut uutta kimppataksipalvelua:

”Koodasimme nukkumatta 30 tuntia, mutta täsmälleen samaan tulokseen olisimme päässeet ainoastaan tulostamalla flyerit, jotka teimme 15 minuuttia ennen rautatieasemalle lähtöä!”

Musertavaksi tämän kokemuksen teki se, että Kimmo oli lukenut tismalleen samanlaisen tarinan Eric Riessin Lean Startup -kirjasta, mutta siitä huolimatta samat virheet toistuivat. Virheiden tekemisen tuskaa helpotti kaikkien aikojen ensimmäisen Suomessa järjestetyn Hackathonin voitto, ja ajatus, että uutta oli opittu kantapään kautta.

Muitakin kokeiluja on ollut. Geasy syntyi muutaman oluen avustaman ideariihessä, kun Kimmo pohti muun porukan kanssa osallistumista Samsung Innovation Challengeen. He eivät kuitenkaan päässeet mukaan tapahtuman aloittaneeseen Hackathoniin ja niinpä ideaa tarjottiin muille tiimeille Twitterissä.

”Kukaan muista tiimeistä ei tarttunut tähän ideaan, mutta Samsung kannusti meitä tekemään Geasyn ja tarjosivat osallistumista siitä huolimatta, että emme päässeet mukaan aloitukseen.”

Geasy voitti lopulta Samsung Innovation Challengen ja se tullaan julkistamaan vielä tämän kevään aikana, pysykää kuulolla!

Viiden tähden palvelua

Teho-Opisto syntyi Kimmon vaimon Sinin tuskasta, kun hän teki opetusta suurelle valmennuskurssijärjestäjälle. Siniä tuskastutti, kun hänen piti opettaa liian suurta oppilasryhmää ja monet eri asiat rajoittivat opettamisen laatua. Kimmo ehdotti Sinille oman yrityksen perustamista, jolloin opetuksen laatuun pystytään vaikuttamaan paremmin.

”Alku oli yskähtelevä, kun ensimmäisenä vuonna Teho-Opistolle ilmoittautui nolla oppilasta. Katsoimme itseämme peiliin, muutimme koko viestinnän uudelleen, ja kokeilimme tusinoittain erilaisia markkinointikanavia.”

Teho-Opistossa heillä on nyt työnjako, jossa Sini hoitaa opettamisen ja kurssien järjestämisen, ja Kimmo vastaa markkinoinnista ja hallinnosta. Teho-Opistosta on kasvanut Suomen suurin taidealojen ja arkkitehtuurin valmennuskurssien järjestäjä erinomaisin tuloksin: oppilaiden tyytyväisyys opettajien laadusta ja innostavuudesta on palautteen mukaan 4.8 / 5.0 !

Tellyon avulla toimittajat voivat leikata videoklippejä televisiosta ja liittää heidän kirjoittamiinsa artikkeleihin.

Tellyo-startup on Kimmon pääduuni, vaikka toimeentulo tulee toistaiseksi vielä perheyrityksestä. Tellyon tiimissä on 12 työntekijää ja toimistoja on perustettu Helsinkiin, Lodziin ja Lontooseen.

”Tellyota kehitetään sijoittajilta saadun rahoituksen turvin. Meillä on parhaillaan yksi iso case neuvoteltavana, josta toivottavasti kevään mittaan voimme kertoa enemmän.”

Tiukkoja tilanteita

Kaikki ei ole aina sujunut helpoimman kautta. Yksi haastavimmista tilanteista oli, kun Tellyo oli saanut kolme term sheettiä (investointiehdotusta), joista keskityttiin neuvottelemaan yhden ison sijoittajan kanssa. Useamman kuukauden neuvotteluiden jälkeen osapuolet olivat päässeet ehdoista sopimukseen ja järjestäneet kokouksen allekirjoittamista varten.

”Tämän päivän aamuna saimmekin tiedon että sijoitus onkin ‘no go’.”

Firman kassa oli totaalisen tyhjä ja Tellyossa oltiin sanottu muille kiinnostuneile sijoittajille, että he ovat ottamassa sijoituksen toisaalta. Tiimi sai onneksi myytyä ison projektin asiakkaalle, jonka avulla Tellyo pidettiin hengissä uuden sijoittajan löytymiseen asti. Tulevaisuuden suunnitelmissa Kimmolla on jakaa näitä kokemuksia eteenpäin.

”Tavoitteena on oppia muutamasta rajusti kasvaneesta startupista, jotta voin myöhemmin auttaa nuoria yrittäjiä kehittämään heidän busineksiaan.”

Kysyessäni Kimmon elämänasenteeseen liittyviä periaatteita, saan vastauksen, josta olen täsmälleen samaa mieltä:

”Anteeksi saa helpommin kuin luvan. Suomalaisia vaivaa uusia yrityksiä perustettaessa liika takertuminen säädöksiin ja mieluummin jätetään tekemättä asioita, jos ei olla varmoja jostain. Moni hyvä juttu syntyy kun vain aletaan tekemään ja korjataan myöhemmin, jos jokin velvollisuus jäi hoitamatta :)”

Vielä lopuksi kysyn, minkä neuvon kolmenkympin paremmalla puolella oleva Kimmo antaisi 10 vuoden takaiselle itselleen:

”Aloittakaa yrittäminen mahdollisimman aikaisin. Yrityskokeiluja voi tehdä hyvin pienelläkin pääomalla eikä se vaadi mitään erityisosaamista, vaan ehditte oppia virheistä enemmän, kun riskinottokyky on vielä tallella. Hyväpalkkainen duuni, asuntolaina ja lapset kummasti vähentävät halukkuutta tehdä muutoksia ja hypätä mukaan uusiin juttuihin.”

Kimmon teesit käytäntöön

En tuntenut Kimmoa startatessani yritystäni vuosi sitten, mutta jälkeenpäin on helppo kuvitella, että alkuvaiheen opit ovat suoraan hänen käsikirjastaan. Kokeiluja matalalla kynnyksellä, jotka ovat jalostuneet aidosti potentiaaliseksi bisnekseksi. Kimmon kanssa käydyn Skype-keskustelun aikaan yrityksellä oli ikää noin vuosi ja halu hypätä uusiin juttuihin vaihto-opiskeluni loppuvaiheessa näytti edelleen olevan tallella.

Mutta oliko vaihto-opiskelun loppuhetket silti oikea aika tehdä sopimuksia uusista projekteista? Seuraavan kuukauden ajan tarkoitukseni oli kuitenkin reissata Kaakkois-Aasian viidakoissa. Eihän siellä toimi edes netti tai muut yhteydet. Eikö parikymppisellä opiskelijalla ole parempaa tekemistä kuin tehdä töitä reppureissullaan? Oli toki. Käynnistin Kimmon projektin yhdellä soitolla Suomeen, pakkasin reppuni ja suuntasin kohti uusia seikkailuja.

Jätä kommentti