Vapaa-aika

Autoreissu Kanadan Albertassa – Patikointia Banffin ja Jasperin kansallispuistoissa

Autoreissu Kanadan Albertassa - Banff- ja Jasper-kansallispuistot

Automatka Banffin ja Jasperin kansallispuistoissa Kalliovuorten helmassa menee ehdottomasti kärkeen kaikista käymistäni reissukohteista. Vain Uusi-Seelanti pystyy kilpailemaan maisemien osalta Kanadan Albertan kanssa.

Klikkaa mitä tahansa kuvaa (paitsi pääkuvaa) aloittaaksesi diaesitys.

Miten Banff ja Jasper valikoituivat matkakohteeksi?

Kaverimme häät järjestettiin New Yorkissa syyskuussa 2019. Kun kerran reissu vei Pohjois-Amerikkaan, päätimme tyttöystäväni kanssa kartoittaa maanosan mielenkiintoimpia luontokohteita. Banffin ja Jasperin kansallispuistot Calgaryn seudulla valikoituivat henkeäsalpaavien maisemien perusteella. Lisäksi alueen syrjäinen sijainti viehätti.

Calgaryn sijainti Pohjois-Amerikan kartalla.
Calgaryn sijainti Pohjois-Amerikan kartalla.
Reitti karkeasti kartalla: Calgary-Banff-Jasper-Edmonton-Calgary.
Reitti karkeasti kartalla: Calgary-Banff-Jasper-Edmonton-Calgary.

Saapuminen Calgaryyn – Vuokra-auton noutaminen

Calgaryn lentokentältä otimme bussin keskustaan AirBnB asunnollemme. Aamulla 1,2 miljoonan asukkaan Calgaryn kaupungin taustalla levittäytyi jylhä Kalliovuorten silhuetti

Kalliovuorten silhuetti siinsi Calgaryn kapungin laitamilla AirBnB-asunnostamme.
Kalliovuorten silhuetti siinsi Calgaryn kapungin laitamilla AirBnB-asunnostamme.

Aamupala Calgaryn keskustasssa sisälsi paaholeipää, pekonia ja pannukakkuja vaahtesiirapilla.

Köröttelimme Wicked Campers-autovuokraamolle bussilla. Autonvuokrausyritys oli sama, johon luotimme Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Pakettiautomme oli rakennettu säilytystilat, nukkuma-alusta ja hylly keittiövälineille. Autonvuokra 12 päivän retkellä oli noin 1200 euroa, mikä ei juuri olisi poikennut tavallisen asuntoauton vuokrasta.

Lastasimme auton elintarvikkeilla paikallisessa Canadian SuperStore-marketissa ja otimme suunnaksi Banffin kansallispuiston.

Banff ja Canmore – Patikointia ja kuumat lähteet

Banff on kansallispuisto, mutta myös alueen kyläkeskuksen nimi. Ensimmäiset kaksi yötä vietimme 20 kilometrin päässä Banff-keskuksesta Canmoren kylässä. Ilmaisen parkkipaikan vieressä sijainneet ruokakauppa ja kirjasto helpottivat huoltotoimenpiteitä.

Ensimmäisen päivä Kalliovuorten helmassa lähti käyntiin Banffin infokeskustyöntekijän haastattelulla sopivista patikointi- ja luontokohteista. Samalla hankimme karhusumutetta mahdollisia nallekohtaamisia varten.

Karhusumute on käytännössä järjestyksenvalvojienkin käyttämää paprikasumutetta.
Karhusumute on järjestyksenvalvojienkin käyttämää paprikasumutetta.

Oli jo puolipäivä, joten lähdimme lyhyehkölle kävelylle Minnewanka-järven kyljestä löytyvälle Stewart-kanionille.

Stewart-kanjoni Minnewanka-järven välittömässä läheisyydessä.
Stewart-kanjoni Minnewanka-järven välittömässä läheisyydessä.

Kävelypolulla näimme ensimmäiset varoitukset karhuista.

Kesäaikaan oli suositeltavaa kantaa karhusumutetta ja retkeillä yli neljän hengen ryhmissä.
Kesäaikaan oli suositeltavaa kantaa karhusumutetta ja retkeillä yli neljän hengen ryhmissä.

Myöhemmin iltapäivällä teimme ruokaa todella upeissa maisemissa.

Ruoanlaittoa Minnewanka-järven taukopaikalla.
Ruoanlaittoa Minnewanka-järven taukopaikalla.

Illalla kiersimme vielä Banffin kylässä. Näimme kauriita ja kävimme katsomassa keskustaa halkovaa vesiputousta sekä vuoren rinteelle rakennettua valtavaa linnoitusta.

Seuraavana päivänä käynnistelimme autoa heti aamusta lähteäksemme läheiselle Harvey Pass-patikkareitille. Reitti oli yhteen suuntaan noin 10 kilometriä (yhteensä 20km) nousun ollessa 1 kilometri.

1km/10km reittiprofiili on muodostunut itselleni mittariksi yhden päivän rankalle patikoinnille. Aikaa suoritukseen kului evästaukoineen 7,5 tuntia.

Harvey Pass-patikkareitin alku oli metsäistä ylämäkeä.
Harvey Pass-patikkareitin alku oli metsäistä ylämäkeä.
Näkymät alas Harvey Pass-patikan loppuosasta.
Näkymät alas Harvey Pass-patikan loppuosasta.
Näköala Harvey Pass-patikointireitin huipulta.
Näköala Harvey Pass-patikointireitin huipulta.

Raskaan patikoinnin päätteeksi kelpasi käydä kuumassa lähteessä uimassa. Vaikka allas oli ihmisen rakentama ja vesi puhdistettua, vajaa 40-asteista vettä ei oltu erikseen lämmitetty.

Lake Louisen alue ja Yoho – Kuvankauniita järviä

Seuraavat kolme yötä vietimme leirintäalueella, josta sukkulabussit veivät suoraan Lake Louisen alueen nähtävyyksille.

Lake Louise - Kuva järven päädystä.
Lake Louise – Kuva järven päädystä.

Ensimmäinen kohteemme oli itse Lake Louise, jonka rannalta lähti patikkapolku ylemmäs vuoren rinteelle.

Lake Louiselta lähti patikkareitti ylöspäin. Järvi näkyy taustalla alhaalla.
Lake Louiselta lähti patikkareitti ylöspäin. Järvi näkyy taustalla alhaalla.

7 kilometrin siivu 550 metrin nousulla päättyi vuorten välistä työntyvälle jäätikölle.

Lake Louisen patikoinnin loppupäästä löytyi kuvakulma jäätikölle.
Lake Louisen patikoinnin loppupäästä löytyi kuvakulma jäätikölle.

Palattuamme takaisin alas hyppäsimme bussiin ja huristelimme Lake Morainelle.

Näkymä Lake Morainen kivikasalta on yksi alueen ikonisimmista kuvauskohteista.
Näkymä Lake Morainen kivikasalta on yksi alueen ikonisimmista kuvauskohteista.

Toisena päivänä Lake Louisen alueella poikkesimme hieman länteen Yohon kansallispuistoon. Kanioneiden ja vesiputousten katselu oli sopivaa palautusta kahden patikkapäivän jälkeen. Erityisesti Wapta-putoukset jäivät mieleen, koska saimme kävellä putousten alajuoksulla täysin omassa rauhassa.

Wapta-vesiputoukset Yohon kansallispuistossa.
Wapta-vesiputoukset Yohon kansallispuistossa.

Icefields Parkway – Jäätävää patikointia

Ennen matkan jatkumista pohjoisemmaksi vuorossa oli vielä yksi turistikeskuksen suosittelema patikointi. Tästä tulikin melkoinen päivä.

Reitin nimi oli Dolomite Pass, ja se kulki Helen-järven ohitse. Yhdensuuntainen matka oli 9 kilometriä reilun 500 metrin nousulla. Korkeimmalla kohdalla pipo hipoi 2500 metriä merenpinnan tasoon nähden.

Pilvet siirtymässä hetkeksi Dolomite Pass-patikointireitillä.
Pilvet siirtymässä hetkeksi Dolomite Pass-patikointireitillä.

Sää vaihteli uskomattoman nopeasti jäätävästi vihmovan lumisateen ja iloisen auringonpaisteen vuorotellessa reilun puolen tunnin jaksoissa. Varustusta oli pakko vaihdella nopeissa sykleissä, johon myös vuorien muotoihin liittyvät tuulenpuuskat vaikuttivat. Välillä lunta tuli niin paljon, että jouduimme vakavasti harkitsemaan takaisin kääntymistä.

Lopulta kaikki meni hyvin, ja aloitimme matkan alas vuorelta.

Paluumatka Dolomite Passin patikointireitiltä tarjosi hulppeat maisemat.
Paluumatka Dolomite Passin patikointireitiltä tarjosi hulppeat maisemat.

Rasitus oli kova ja aloin takaisin päästyämme voida todella huonosti. Päätä särki ja oksetti. Levon ansiosta tilanne koheni iltaan mennessä. Lopullinen syy huonovointisuudelle jäi arvoitukseksi.

Uljas vuokra-automme Icefields Parkway-osuudella Banffin ja Jasperin puolivälissä.
Uljas vuokra-automme Icefields Parkway-osuudella Banffin ja Jasperin puolivälissä.

Yöpaikkamme autoleirintäalueella valtavien vuorenseinämien ympäröimänä oli reissun mieleenpainuvin. Tunsimme todellakin olevamme keskellä luontoa kaukana kaikesta.

Icefields Parkwayn varresta löytyneellä vuorten reunustumalla leirintäalueella tunsi itsensä pieneksi ja avuttomaksi.
Icefields Parkwayn varresta löytyneellä vuorten reunustumalla leirintäalueella tunsi itsensä pieneksi ja avuttomaksi.

Jasper – Leirintäalueen suuri hirvipeto

Auton nokka osoitti edelleen kohti pohjoista ja Jasperin kansallispuiston keskusta, Jasperin kylää. Kiertäessämme Jasperin alueella lisää vesiputouksia ja kanjoneita tuntui, että maisemat alkavat toistaa itseään – niin uskomattomia kuin näkymät olivatkin.

Ensimmäisenä iltana leirintäalueella jostain kaukaa kuului voimakasta ja kumeaa ääntä. Ääni kuulosti osittain suuren metallipuomin avaamiselta, toisaalta Jurassic Parkin dinosaurusten kutsuhuudoilta. Pian jonkin matkan päässä pensasrajan yllä lipui aavemaisesti valtava hirvieläin monihaaraisine sarvineen. Näky oli luonnossa erittäin vaikuttava.

Hirvieläin erottuu niukasti mystisenä hahmona auton tuulilasin yläpuolella.
Hirvieläin erottuu niukasti mystisenä hahmona auton tuulilasin yläpuolella.

Ette muuten usko, kuinka paljon pelotti mennä illalla pimeässä vessaan, kun tiesi metsän olevan täynnä isoja hirvielukoita ja karhuja!

Edmonton – Shoppailua sisätiloissa

Matka Edmontonista Jasperiin sujui navakasta tuulesta ja syyskuisesta lumisateesta huolimatta hyvin. Neljän tunnin ajomatkan päässä meitä odotti opiskeluaikainen tuttu, jonka luona vietimme seuraavat kaksi yötä.

Aavemaisen sumuisina levittäytyvät vuoret Jasper-Edmonton välillä.
Paksun sumun peittämät vuoret Jasper-Edmonton välillä.

Ensimmäiset Edmontonissa kuulemamme sanat olivat hyväntuulinen heitto suomeksi: ”Eikö ne suomalaiset osaa edes parkkeerata perkele!”

Edmontonissa vierailimme paikallisella tuoreruokatorilla ja Pohjois-Amerikan suurimmassa ostoskeskuksessa.

West Edmonton Mall-ostoskekuksesta löytyi esimerkiksi merirosvopuisto.
West Edmonton Mall-ostoskekuksesta löytyi esimerkiksi merirosvopuisto.

Lähtöpäivänä yritimme bongata biisoneita läheisessä Elk Island-kansallispuistossa, mutta ponnisteluitamme ei palkittu näköhavainnolla.

Autoreissu päättyy Calgaryyn lumituiskussa

1850 kilometrin ajomatka päättyi autonpalautusta edeltävänä iltana calgarylaisen Walmartin pihaan, josta kävin ostamassa uudet kengät. Lumisade yltyi kovaksi Edmontonin ja Calgaryn välillä. Iltaan mennessä maa oli valkeana.

Viimeisen yön leiriytyminen Calgaryn Wall Martin parkkipaikalla.
Viimeisen yön leiriytyminen Calgaryn Wall Martin parkkipaikalla.

Lentomme laskeutui onnellisesti Suomeen New Yorkin ja Amsterdamin välilaskujen kautta.

Jätä kommentti