Itsensä johtaminen

Menestyminen – Onko yksilökeskeisyydestä tullut jo epidemia?

Duvauchelle, Christchurch, Uusi-Seelanti

Tätä blogia varten yhdistelin omaa ajatuksiani ja somessa aloittamaani keskustelua aiheesta. Kiitos keskusteluun osallistuneille! Kaikki kommentit vaikuttivat lopputuotteeseen, mutta osa samankaltaisista jouduttiin jättämään pois.

Jatkossa keskusteluun voi osallistua blogin Facebook-sivuilla.

Omat kokemukseni menestymisestä

Viimeisen parin vuoden aikana olen oppinut paljon aiheesta erityisesti yritystoiminnan kautta. Ensisijaisesti halusin toteuttaa omaa ”juttuani”, mutta yksi motiivi yritykseni perustamiseen oli menestymisen halu. Halu rikastua ja saada muilta arvostusta. Nämähän ovat aika yleisiä tavoitteita kenen tahansa kunnianhimoisen ihmisen elämässä.

Mutta kolmessa vuodessa kerkeää oppia paljon.

En varmasti ole ainoa, joka on tavoitellut rahaa ja asiantuntijuuteen liittyvää arvostusta. Mutta asiasta on vaikea saada kommentteja, varsinkaan julkisesti sosiaalisessa mediassa kysymällä. Esimerkiksi rahallinen menestyminen on Suomessa tabu. Ja varmaan muuallakin. Niin on myös moni muukin menestymiseen liittyvä tekijä.

Menestyminen on tabu Suomessa.
Menestyminen on tabu Suomessa. Kreditit kuvasta: http://finnishnightmares.blogspot.com/
LinkedIn kommentti - Miljonääri
Entä montako vastausta veikkaatte, että tämä LinkedIn-päivitys poiki? Hiljaista oli. Onneksi mieleen tuli pari kohtaamista edelliseltä kesältä.

Onnistuminen vs Menestyminen

Kysymystä oli hankala muotoilla kysyessäni menestymisestä somessa, koska ihmiset määrittelevät menestymisen niin eri tavoin. Ensimmäiset kommentit olivat henkilön omiin elämäntavoitteisiin perustuvia:

”Menestyminen on sitä että ihminen saavuttaa omat unelmansa? Voivat olla jotain jopa ammattiin valmistumisesta tai vakityöpaikan löytymisestä onnelliseen perhe-elämään, auton omistamisesta terveeseen kehoo ja mieleen/ylipäänsä terveyteen, tai multimiljonääristä kohujulkkiksena elämisen väliltä. Jokainen määrittää sen itse…”

-Saana

”Mun mielestä eka steppi menestyksessä on se että pystyy ite määrittään mitä se omalla kohdalla meinaa. Jos elää tätä miettimättä ja seurailee ”yhteiskunnan vaatimuksia” tulee huomaamattaan seuranneeks kaikkia muttei ketään eli menestyksen illuusiota. Se on kämpän rakentamista sammalmättään päälle, puihin menee…”

-Ossi

Saman suuntaisia kommentteja tuli useita. Eli itse pitäisi määritellä menestyksen mittarit. Tämä jälkeen kommenteissa lähdettiin ottamaan ensiaskelia kohti kiinnostavia teemoja: rahaa ja valtaa. Siis minun mielestäni kiinnostavia. Mentiin niin sanotulle menestyksen pimeälle alueelle:

”Menestyminen on sitä, että pystyy tehdä niitä asioita, jotka itselle on merkityksellisiä. Tällaisen määritelmän luin joskus jostain, ja sen kanssa on vaikea olla eri mieltä.

Eli vähän edellisen kirjoittajan linjoilla, menestymisen tavoittelu lähtee siitä, että tuntee itsensä ja tietää, mikä itselle on tärkeää elämässä. Jollekin se voi olla rahaa ja valtaa vaikuttaa yhteiskuntaan, toiselle aikaa huolehtia itsestään ja perheestään ja kolmannelle jotain aivan muuta.”

-Harri

Lopulta pehmeää omista arvoista lähtevää filosofiaa lähdettiin rikkomaan ottamalla mukaan ulkoa tulevat menestystekijät:

”Oon vähän eri mieltä Ossin ja Harrin kans. Mun mielestä termit menestys ja onnellisuus pitäisi erottaa tässä toisistaan. Onnellinen voi olla ihan täysin muista riippumatta, mutta kuka on esim. menestynyt kirjailija? Jos kirjoitat omasta mielestäsi mahtavan kirjan, joka täyttää kaikki itse asetetut tavoitteet ja saat sillä ilmaistua itseäsi, voit olla onnellinen. Menestystä se ei kuitenkaan tarkoita, siihen vaaditaan muiden tunnustusta. Menestynyt on nimenomaan se, joka omalla alallaan saa arvostusta muilta. Pätee niin tieteeseen, taiteeseen kuin perhe-elämäänkin. Sen sijaan yleistä elämässä menestyjää on mun mielestä vähän vaikea määritellä.

Onnea ja mennestystä: kumpi itselle on tärkeämpää on sitten eri kysymys.”

-Jesse

Näkemys sai tukea muiltakin. Tässä erinomaisessa Helsingin sanomien artikkelissa termit on määritelty nimenomaan näin: menestyminen on vertailua muihin ja onnistuminen vertailua itseensä. Eli ulkoinen ja sisäinen menestyminen. Mielestäni tämä on oivallisesti muotoiltu.

Tässä blogissa pohditaan erityisesti ulkoista menestystä, koska se on yhteiskunnassamme suuri tabu. Asiaa voitaisiin tarkastella monista eri näkökulmista: tunnustukset, ulkonäkö, valta ja niin edelleen. Valitsin mielestäni kaksi mielenkiintoisinta: 1) raha ja 2) arvostus.

1) Menestyminen ja raha

Rikkaus on suhteellista. Rahaa ei tarvitse olla paljon, jos muilla on vähemmän. Näin eräs osanottaja kommentoi menestymisestä:

… Minä määrittelisin sen jonkinlaisena suhteellisuuden mittayksikkönä, eli yksinään merkityksetön. Ainoastaan suhteessa johonkin se saa merkityksen.

-Andy

Kesäkuussa tapasin kaksi miljonääriä viikon sisään, joista molemmat liittyivät erääseen vapaa-ajan projektiini. Ensimmäinen oli perustanut yrityksen vuosia sitten ja rikastunut myytyään liiketoiminnan. Hän asui ulkomailla, mutta omien sanojensa mukaan ei juuri kuluttanut rahojaan mihinkään erityiseen.

Toisen miljonäärin rahat olivat toistaiseksi kiinni hänen omistamassaan yrityksessä, mutta varat olisivat realisoitavissa yrityksen myymisen kautta. Hänellä rahoille oli käyttöä kroonisen sairauden aiheuttamisessa erityisjärjestelyissä, mutta muuten elämä ei poikennut normaalista työntekijästä.

Nämä kaksi tapausta saivat minut ajattelemaan, että mikä idea on tienata miljoonia, jos niitä ei käytä mihinkään? Vai muuttaako miljoona pankkitilillä jotain? Kaikkihan siitä haaveilevat.

Erään tutkimuksen mukaan 75 000 $ vuodessa on tuloraja, jonka jälkeen onnellisuus ei enää lisäänny. Voi olla. Molemmat miljonäärit olisivat varmasti tulleet toimeen tuolla summalla nykyisessä elämäntilanteessaan. Näen isompana ongelmana sen, että ihmisillä ei ole elämässään tavoitteita, joihin he käyttäisivät rahat.

Mutta mitäs minä asiasta tiedä, kun en itse ole miljonääri? Tiliotteista tekemäni laskutoimituksen perusteella laskin keskimääräisiksi nettotuloikseni 1200-1300 €/kk syyskuusta 2011 lähtien, jolloin aloitin tuotantotalouden opiskelut Tampereen teknillisessä yliopistossa. IT-yrittäjänä aloitin vuoden 2014 alussa opintojen ohessa. Summa sisältää palkkatyöt, yrityksestä saadun tulon, opintotuen ja vanhemmilta saadut tuet aina joulukuuhun 2016 asti.

Oli summasta mitä mieltä tahansa, niin ei sitä rahalliseksi menestymiseksi kai voi sanoa. Tällä tulotasolla olen vastaavana ajanjaksona käynyt 31 eri maassa, opiskellut puoli vuotta Hong Kongissa, pyörittänyt yritystä, harrastanut jääkiekkoa ja suorittanut laskuvarjokurssin. Mitään ei ole jäänyt tekemättä rahan takia. Vaikka kyllähän enemmän rahaa varmaan nostaisi rimaa tavoitteiden suhteen.

2) Menestyminen ja arvostus

Muilta saatava arvostus

Vertaisten arvostus esimerkiksi työpaikalla on tärkeä ulkoisen menestyksen määrittävä tekijä. Näin aihetta kommentoitiin:

”…menestykseen kuuluu vertaisten – samalla alalla toimivien – arvostus. Mutta toisaalta moni menestyjä on saanut arvostusta vasta kuolemansa jälkeen. Joten joskus on myös uskallettava ottaa riskejä riippumatta ympärillä olevien arvostuksesta ja tehtävä ratkaisuja, tekoja tai tuotoksia, joiden uskoo olevan merkityksellisiä.”

-Tuija

Jos arvostuksesta ei aina edes pääse nauttimaan omana elinaikanaan, ei muilta saatava arvostus kannattaisi olla eteenpäin ajava voima. Mutta monilla se on.

Kyllähän tasapainoinenkin ihminen kaipaa sopivassa määrin muiden arvostusta, mutta joillakin homma menee yli. Ulkoisen arvostuksen saaminen on otettu lähtökohdaksi. Tällainen ihminen ei ole tasapainossa oman minänsä kanssa. Pelkkää ulkoista arvostusta hakeva ihminen ei oikeasti tiedä, mitä elämältään haluaa. Koska hänellä ei ole tavoitteita, hänen on mahdotonta arvostaa itseään. Eihän hän voi ikinä saavuttaa mitään ja kokea onnistumisen tunnetta. Arvostus on imettävä muilta. Kuin ankeuttaja.

Ymmärrän jos asiaa on vaikeaa sisäistää, mutta näin se menee.

Kun menee kohti omaa unelmaansa, kiksit saa omasta onnistumisesta ilman kerjäämistä. Kokeile vaikka. Toteuttaessasi omaa juttuasi, sinua ei enää kiinnosta, saatko muilta huomiota.

Sosiaalinen media ja julkisuus

Sosiaalinen media on kuin elokuva. Se näyttää hyvältä, mutta on kaukana todellisuudesta.

LinkedInin hienoista englanninkielisistä titteleistä saa helposti väärän kuvan. Ei LinkedIn tee ihmisestä asiantuntijaa. Instagramin lomakuvia katsellessa viisaskin menee vipuun. Ei ymmäretä, että vain joka sadas kuva on lopulta julkaisukelpoinen. Filtterin kanssa tietenkin.

Näet täydellisen leikekirjan oman lähipiirisi ja lisäksi miljoonien muiden ihmisten kaoottisesta elämästä. Ja sitten ajattelet, että minäkin haluan olla asiantuntija ja saada täydellisen six packin. Alat unelmoimaan elämästä, joka muodostuu muiden ihmisten puolueellisesti valituista parhaista hetkistä. Sosiaalinen media antaa todella vääristyneen kuvan muiden ihmisten onnistumisista ja menestymisestä.

Miksi me haluamme saada ihailua ihmisiltä, joita emme tunne? Syöksyin netin keskustelupalstoille tutkimaan aihetta. Julkisuudesta on hyötyäkin. Eteen tulee paljon enemmän mahdollisuuksia, joista valita. Lisäksi julkkikset saavat erikoiskohtelua odottamattomissa paikoissa. Ja kyllähän se on tiettyyn rajaan asti kivaa, kun tuntemattomat tunnistavat kadulla.

Mitä menestymiseen pitäisi suhtautua ja kannattaako menestymiseen pyrkiä?

Rahasta ja arvostuksesta on varmasti hyötyä elämässä. Mutta menestymistä tavoittelemalla ei menesty. Se on sama kuin haluaisi juosta maratonin, mutta harjoittelee pelkkää maaliviivan katkaisua.

Tässä on loppupäätelmäni: Menestyminen on seurausta onnistumisesta. Siis menestyminen suhteessa muihin on seurausta siitä, että saavutat omat tavoitteesi, kehität itseäsi ja teet sitä mitä palavasti rakastat. Tottakai taustalla voi olla aatte että haluat olla maailman paras siinä mitä teet. Mutta kilpailutilanteessa muut osallistujat, luonnolliset ominaisuudet ja sattuma vaikuttavat lopputulokseen. Eli vertauskuvaa jatkaakseni siunun tulle harjoittella maratonille niin hyvin kuin pystyt ja lopussa nähdään, pääsetkö katkaisemaan maaliviivaa ensimmäisenä.

Menestyminen ja luonnolliset ominaisuudet
Aina harjoituskaan ei tee mestaria.

Tee parhaasi. Et tule koskaan pystymään parempaan. Toivottavasti tämä rauhoittaa menestyspaineitasi.

Tiettyyn rajaan asti menestymisenhalusta on hyötyä. Esimerkiksi yrittäjällä pitää olla joku motiivi tehdä yhteiskunnalle hyvää ja tehdä yrityksestään muita suurempi ja kauniimpi. Mutta ei yksilökeskeinen menestyksen tavoittelu takaa onnellisuutta. Vaikka menestysparadoksiin vajonnut yhteiskuntamme epidemian omaisesti niin uskookin. Esimerkiksi tekstin lopussa olevalla videolla kerrotaan Harvardin 75 vuotta kestäneestä tutkimuksesta, jossa tullaan varsin yksiselitteiseen lopputulokseen onnellisuuden lähteestä.

Ole iloinen muiden onnistumisesta ja auta heitä pääsemään omiin tavoitteisiinsa, sillä muiden tavoitteet eivät ole pois sinulta. Muiden tavoitteet eivät kilpaile omiesi kanssa, vaikka ne olisivat samoja. Jos joku on tienannut miljoonan omalla yrityksellään, onnittelen vilpittömästi, sillä itse en siihen ole toistaiseksi kyennyt, kuten laskelmistani huomasitte.

Onnistumisen hetkiä oman maksimisuorituksen tekemiseen!

Kommetoi! Mitä mietteitä heräsi menestymisestä?

2 thoughts on “Menestyminen – Onko yksilökeskeisyydestä tullut jo epidemia?

  1. Ongelman ytimessä on se, että yksilökeskeisyys on toiselle ihmiselle elinehto, ja toiselle yksilösuoritus on sosiaalinen, eli tarkoituksena on juurikin arvostuksen saaminen yksilösuorituksen perusteella. Valitettavasti lähtökohta on väärä; ne jotka ovat sosiaalisia eivät arvosta yksilömenestyjää, ja yksilömenestyjäporukassa tyyppi joka on tullut porukkaan pelkästään kehuja saadakseen heitetään porukasta ulos: et ole yksi meistä (vieläkään).

    Kyseessä on omien sanojeni mukaan Kiinteä ajattelija vs Nestemäinen ajattelija; kiinteä on yksilöllisesti ajatteleva ja nestemäinen sosiaalinen ajattelija, mutta näitä ajatuseroja ei ole psykologia oikeastaan tunnistanut vaikka tuhannet vuodet on samojen teemojen kanssa painittu.

    Sosiaalisen ajattelijan menestys täytyy tulla kimpassa toimien, ja harvemmin raha motivaationa, paitsi jos raha on tarkoitettu jaettavaksi. Yksilö ajattelijan menestys ei riipu muiden arvostuksesta vain siitä, että miten lähelle omaa ideaalia elämää on lopulta päästy.

Jätä kommentti