Työ

Miksi me teemme töitä? – Ajatuksia työelämästä

Miksi me teemme työtä? Ajatuksia työelämästä. Onko kiire ja stressi normaalia? Miten työstä voi tehdä parempaa? Mikä on esmiehen vaikutus onnistumiseen?

Arjen kiireessä toimistotyöntekijältä unohtuu, että länsimainen tietotyö on vain yksi monista työelämän osauniversumeista. Teemmekö asioita oikein vai teemmekö edes oikeita asioita?

Tämä blogikirjoitus pureutuu ensimmäisten kuukausieni työkokemusten pohjalta kysymykseen miksi me teemme töitä:

  1. Oravanpyörä
  2. Tiimityön opettelu
  3. Kiire on tekosyy
  4. Väsymys ja stressi
  5. Uralla eteneminen
  6. Esimiehen vaikutus onnistumiseen
  7. Miten työstä voi tehdä parempaa?
  8. Oman työelämäni tulevaisuus

Oravanpyörä

Siinä päivä onkin.

Yksi isoimmista shokeista vakituiseen työhön siirtymisessä oli raju muutos ajankäytössä.

Opiskelijaelämä oli ollut täynnä vapaa-aikaa ilman vastuita. Töissä sen sijaan täytyi tehdä 7,5 tuntia päivässä tavoitteellista työtä. Illalla pitää käydä kaupassa, tehdä ruokaa ja pestä pyykkiä. Siinä päivä onkin.

Lapsena ja opiskelijana ihmettelin, miten aikuiset jaksavat samaa rutiinia päivästä toiseen. Ja samaa ihmettelen vieläkin.

Toisaalta ajan rajallisuus on saanut aikaan hyviäkin asioita. Sekä töissä että vapaa-ajalla on pakko priorisoida tekemisiään paremmin. On helpompi keskittyä tärkeisiin asioihin. Opiskelijana asioita ei tullut aina tehtyä tehokkasti tai suunnitelmallisesti.

Jaksamisen kannalta tärkein tekijä on työn sisältö ja mielekkyys. Eli se, mitä töissä tekee suurimman osan päivästä.

Tiimityön opettelu

Töissä apua on saanut aina, kun on osannut kysyä.

Oma-aloitteisena yrittäjätaustan omaavana henkilönä tiimityö on vaatinut yllättävän paljon opettelua.

Alussa täytyi muistaa kertoa muille, jos on päivän pois tai tulee töihin hieman myöhemmin.

Toisinaan turhaudun, jos en voi edistää asioita oma-aloitteisesti.

Avun pyytäminen ei ole ollut itselleni vahvuus. Sekä opiskelijatoimintaan että yrittäjyyteen kuului, että asiat tehdään itse, vapaaehtoisia ei välttämättä ole paljon, eikä resursseja riittävästi.

Töissä apua on saanut aina, kun on osannut kysyä. Asiakkaille tehtävän työn ohella olen saanut valtavan osaavaa tukea esimerkiksi blogien kirjoittamiseen ja opiskelijaexcursion järjestämiseen.

Kiire on tekosyy

Työelämälle ominaista on yllätyksellisyys.

Työelämässä kaikki ovat kiireisiä. Osittain se johtuu siitä, että toimettomana oleminen maksaa firmalle rahaa ja sitä halutaan välttää. Mutta yhtä paljon se on huonoa priorisointia. Kiirettä ei voi välttää kokonaan, mutta jos se jatkuu pitkään, asioita on tehty väärin.

Työelämälle ominaista on yllätyksellisyys. Suunnitelmat muuttuvat ja tehtäviä vain ilmestyy lisää. Tämä johtuu siitä, että oma tiimi, asiakkaat ja muut sidosryhmät muodotavat valtavan verkoston, jota on mahdotonta täysin hallita. Syynä voi olla tiedon huono kulkeminen, yllättävät teknologiset haasteet tai työntekijän sairastuminen.

Ainut varma keino onkin varautua epävarmuuteen.

Väsymys ja stressi

Se on normaalia, kun kaikki ovat väsyneitä.

Olen nähnyt väsymykseen ja stressiin liittyen kaksi eri ääripäätä.

Keväällä olin vähän aikaa projektissa, jossa aikataulut olivat venyneet, oli teknologisia haasteita ja avainhenkilöille kertyi ylityötunteja. Saadessani perehdytystä tehtävään ohjeistaja oli hyvin kärsimätön ja tiuski pienistäkin kirjoitusvirheistä. Huomasin heti, että normaalisti iloisella työkaverillani oli haastavasta projektista aiheutunutta stressiä, eikä hän oikeasti halunnut olla ilkeä.

Toinen ääripää nähtiin kesälomien jälkeen. Kaikki olivat levollisen rauhallisia, mutta kuitenkin täynnä energiaa. Eräskin työkaveri kertoi laihtuneensa kuukaudessa usemaan kilon ihan sillä että sai pitkästä aikaa nukuttua riittävät unet.

En näe terveenä sitä, että hyvinvoivassa yhteiskunnassa joudumme jatkuvasti venymään ja elämään stressin keskellä. Selitykseksi ei kelpaa se, että ”Tämmöinen tämä toimiala on”.

Tai ”Se on normaalia, kun kaikki ovat väsyneitä”. Vaikka väsymys olisi yleistä, se ei ole ihmiskeholle normaali olotila.

Uralla eteneminen

Omasta terveydestäni en aio tinkiä.

Aikaisemmin olin kuvitellut haluavani ”edetä uralla” ja päästä johtotehtäviin. Nämä ajatukset ovat kääntyneet päälaelleen monestakin syystä.

Esimiestehtävistä maksetaan usein paremmin, mutta myös stressiä ja työtunteja on keskimäärin enemmän. Lisätulot eivät välttämättä ole vaivan arvoisia.

Esimiestehtäviin kuuluu usein rutiinitehtäviä: sopimusasiota, asioiden selvittämistä, laskujen tekemistä ja niin edelleen.

Johtaa voi, vaikka se ei lukisi tittelissä. Oma-aloitteinen ongelmien korjaaminen, muiden kannustaminen ja esimerkin näyttäminen arjessa ovat mitä mainioimpia johtamisen keinoja.

Voi olla että päädynkin jossain vaiheessa esimies- tai johtotehtäviin, mutta aion tehdä päätökset tapauskohtaisesti. Esimerkiksi omasta terveydestäni en aio tinkiä.

Esimiehen vaikutus onnistumiseen

Mielestäni väite on enemmän totta kuin tarua.

Yleinen klisee on, että esimies vaikuttaa eniten työssä onnistumiseen. Mielestäni väite on enemmän totta kuin tarua. Pitkällä aikavälillä yhtä suuri vaikutus on ainoastaan omalla motivaatiolla.

Esimiestyö voidaan jakaa karkeasti kolmeen laariin vaikutustason mukaan:

Haitallinen. Esimies haittaa työssä onnistumistasi.

Neutraali. Esimies hoitaa pakolliset velvoitteensa eikä puutu työsi sisältöön.

Edistävä. Esimies saa sinut loistamaan hyödyntämällä potentiaalisi.

Esimiehen ei tarvitse tehdä päätöksiä työntekijän puolesta. Mutta hänen on annettava vähintäänkin hiljainen hyväksyntä tekemisillesi. Usein on myös välttämätöntä, että esimies käyttää päätösvaltaansa ja yrityksen sisäistä statustaan työntekijän tavoitteiden edistämiseksi.

Tapauksesta riippuen esimiehen tilalla voi olla myös projektipäällikkö, asiakkuusvastaava tai valmentaja.

Miten työstä voi tehdä parempaa?

Tekeekö ylennys elämästi parempaa?

Vuosi sitten opiskelukavereideni kanssa tekemässämme Suuntaviivoja-dokumenttisarjassa haastatelimme seitsemää omalla tavallaan poikkeuksellista ihmistä aiheesta elämä, joka ei kaduta.

Suurin katumuksen aihe työelämän osalta oli selkeä. Olisi pitänyt viettää enemmän aikaa läheisten ihmisten kanssa ja kiirehtiä, venyä ja stressata vähemmän töissä.

Mikä neuvoksi?

Oikeat tavoitteet. Tekeekö ylennys tai isompi palkka elämästi parempaa nyt tai tulevaisuudessa?

Priorisointi. Liika töitä pitäisi tarkoittaa, että sinulla on varaa valita tavoitteidesi mukaan.

Tilanteen kommunikointi. Muut voivat auttaa sinua vain, jos tietävät tilanteesi, tavoitteesi ja prioriteettisi.

Reagointi yllättävissä tilanteissa. Projektipäällikkö huikkaa käytävällä suunnitelleensa sinua hähmäisesti määriteltyn monivuotiseen projektiin, joka ei osu tulevaisuudensuunnitelmiisi. Nappaa olkapäästä kiinni ja kommunikoi tilanteesi.

Oman työelämäni tulevaisuus

Voisin kokeilla jotain aivan erilaista

Usein puhutaan erikseen uratavoitteista ja vapaa-ajan haaveista.

Itse pyrin asettamaan tavoitteeni ilman tätä jaottelua tai muitakaan ennakko-odotuksia. Tavoitteeni voi liittyä kokonaan työhön, olla liittymättä työhön, sekoittua työhön osittain tai työ voi olla väline tavoitteen saavuttamiseen.

Jossain vaiheessa voisin hyvin kuvitella kokeilevani 4-päiväistä työviikkoa tai pitäväni muutaman kuukauden tauon töistä. Tauon aikana voisin reissata, blogata, kirjoittaa kirjan tai toteuttaa jonkin muun vapaa-ajan projektin.

Tai voisin kokeilla jotain aivan erilaista työtä vain sen takia, että voin kirjoittaa kokemuksistani blogissa.

Jätä kommentti