Onko joululahjojen ostamisessa enää mitään järkeä?

Onko joululahjojen ostamisessa enää mitään järkeä? Tällaisia kuormia kaatiopaikalle lähti kahdeksan kappaletta.

Joulua voi viettää monella tavalla. Perheen kanssa. Ystävien kanssa. Tai yksin hostellissa niin kuin minä maailmanympärimatkastani johtuen. Vaikka joulu on iloinen juhla, siihen liittyy myös stressiä kaikkine valmisteluineen: ruoat, siivoaminen, aikataulujen sovittaminen ja niin edelleen.

Ja sitten on lahjat.

Materian vankina – Joululahjojen merkitys on muuttunut

Perinteisesti joululahjat ovat olleet paketteja kuusen alla. Siis fyysisiä tavaroita.

Mutta nykyään jokainen voi itse mennä supermarkettiin ja ostaa parilla kympillä uuden pyjaman ja villasukat. Ainakin itselleni joululahjojen ostamisesta on tullut iso stressitekijä. Tuntuu jotenkin teennäiseltä ostaa saajan toivoma lahja tietäen, että hän olisi sen marketista saanut yhtä pienellä vaivalla. Ja jos ostaa jotakin yllättävää, niin turhan isolla todennäköisyydellä se jää saajalta käyttämättä. Siksi en halua osataa mitään kallista. Mutta minusta tuntuu, että minun on pakko.

Jos lahja ei osu ihan napakymppiin, niin se voi aiheuttaa saajalle jopa vaivaa. Kirjaa ei kehtaa jättää lukematta, joten siihen käytetään monta päivää omaa aikaa.

Viime kesänä olin auttamassa äitiäni muutossa isosta omakotitalosta pienempään rivitaloasuntoon. Reilun viikon aikana lapsuudenkodistani lähti kahdeksan peräkärryllistä tavaraa kaatopaikalle. Tavaroiden joukossa oli paljon käyttökelpoistakin: sänkyjä, IKEAsta ostettuja avaamattomia hyllyjä ja valaisimia, astioita, jalkakylpylaitteita, jumppapalloja… Tämän lisäksi paljon tavaraa myös annettiin pois ja myytiin. Blogin pääkuvasta voit arvioida tavaramäärää itse.

Joukossa oli myös joulu- ja syntymäpäivälahjoja.

Huomaat varmaan ristiriidan.

Lahjakortit ovat periaatteessa hyviä vaihtoehtoja tavaroille, mutta niihinkin liittyy haasteita. Itselläni on joskus leffaliput jääneet käyttämättä ja varmaan myös antamiani lahjakortteja on jäänyt ilmoitustaululle keräämään pölyä.

Joululahjoista on tullut sosiaalinen palapeli

Omalla kohdallani joulun viettäminen isolla porukalla on tuonut oman haasteensa. Vaikka näemme yleensä monta kertaa vuodessa, niin on turha teeskennellä. Ei minulla ole hajuakaan mitä kukakin haluaa tai tarvitsee ilman toivelistaa. Ja juuri äsken kerroin, kuinka teennäiseltä toivelistat tuntuvat.

Kaikkia pitäisi kuitenkin muistaa jotenkin. Ja pahintahan on se, että toinen antaa superkalliin lahjan ja toinen pelkän sulkaarasian.

Haluan antaa jonkin lahjan, mutta kokonaisuus tuntuu ylivoimaiselta.

Mitä vaihtoehtoja joululahjoille on?

Pappani on ratkaissut ongelman nerokkaasti. Joka vuosi kuusen alle on ilmestynyt rasia Pandan suklaakonvehteja, eikä se ole ikinä tullut yllätyksenä. Se on jopa niin ennalta arvattavaa, että sitä odottaa aina innolla.

Palvelut ja lahjakortit ovat oivallinen vaihtoehto varsinkin, jos saaja voi itse tehdä lopullisen päätöksen.

Nykyään on myös aiempaa helpompaa ostaa tavaroita käytettynä netistä, mikä tuo budjettiin lisää tilaa. Enkä näe pyhäinhäväistyksenä, että vanhoja lahjoja laitettaisiin aikanaan myyntiin tai kierrätykseen.

Joululahja voi myös olla kokonaan ilmainen. Eräänä jouluna tein perheelleni koko joulukuun kestäneen aarteenetsinnän.  Mysteeri huipentui jouluaattona videolle tallennettuun tarinaan, joka paljasti vähäpätöisen lahjan.

Eräältä itävaltalaiselta kuulin mielenkiintoisen ratkaisun lahjojen ostamisen helpottamiseksi. Heidän perheessään jokaiselle arvotaan yksi nimi, jolle henkilö ostaa lahjan. Tämä on Suomessakin yleinen käytäntö pikkujouluissa, mutta harvemmin oikeita joululahjoja ostettaessa.

Lasten lahjat ovat sitten oma lukunsa. Lapsilla on yleensä aika tarkkoja toiveita ja he tulevat aidosti iloisiksi lahjan saadessaan. Homma on melko suoraviivaista. Mutta minua häritsee lahjojen määrä. Kymmeniä joulupukin keikkoja tehneenä olen nähnyt melkoisia tavaravuoria. Itsellä on sellainen fiilis, että vähempikin riittäisi, mutta vanhemmat tekevät omat ratkaisunsa.

Älä tee joululahjojen ostamisesta liian vaikeaa

Turha kuitenkaan huijata itseään. Kyllähän hyvä lautapeli, suklaa ja villasukat tuovat joulun. Mutta ehkä juuri se on avain. Ei lahjojen tarvitse olla mitään suurta, kallista tai ennalta-arvaamatonta.

Mutta jos saavun synttäreille tai joulupöytään ilman superarvokasta lahjaa, niin siitä ei kannata ottaa itseensä. Se on omaksi parhaaksesi. Ei tule kiusallisia ”Jaa… onpa kiva” hetkiä. Lisäksi olet etuoikeutetusti päässyt osaksi murrosta, joka muuttaa tapamme ajatella lahjojen antamisesta.

Vastavuoroisesti en tietenkään oleta muiltakaan mitään konvehtirasiaa isompaa. Viimeiset kolme kuukautta olen nimittäin kiertänyt maapalloa mukanani vain repullinen tavaraa. En tarvitse enempää. Välillä ihmettelen, että ”Miksi tämäkin paita on mukana?”.

Täältä löytyy aiheeseen liittyvä YLE:n juttu joululahjojen ostamisesta.