26.9.-27.9.2016

Pääni nuokkuessa penkissä kuin Aslakin pilkkivapa Inarijärven jäällä allani avautuu Keski-Australian erämaa koko suuruudessaan. Menolipun edellisessä osassa kerroin päivistä 0 ja 1, eli matkastani Helsingistä Australiaan, joten kolmen tunnin siirtymä Melbournen ja Alice Springsin, tuon Australian Kajaaniksi ristityn keskisen pikkukylän välillä olisi enää suupala.

Tekstissä mainitut Australian kaupungit kartalla ylhäältä alas: Darwin, Alice Springs ja Melbourne.
Tekstissä mainitut Australian kaupungit kartalla ylhäältä alas: Darwin, Alice Springs ja Melbourne.

Iso hiekkalaatikko

Alas katsellessa kävi selväksi kaksi asiaa: Australia on valtavan kokoinen ja rannikkoa lukuun ottamatta siellä on pelkkää hiekkaa. Jos itärannikolta löytyy maailmankuulu Iso valliruitta niin tätä näkymää voisi kuvata Isoksi hiekkalaatikoksi. Muutama kuva havainnollistaa paremmin kuin pystyn itse kuvailemaan:

Kuivuneet järvet oli helppo havaita lentokoneesta.
Kuivuneet järvet oli helppo havaita lentokoneesta.
Australian sadekartta paikallisessa sanomalehdessä on kuivaa luettavaa.
Australian sadekartta paikallisessa sanomalehdessä on kuivaa luettavaa.
Keski-Australiassa on ensimmäkseen tätä: hiekkaa ja pensaita.
Keski-Australiassa on ensimmäkseen tätä: hiekkaa ja pensaita.

Road trip hiekkaerämaassa

Tarkoituksena on hakea ennakkoon varattu vuokra-auto Alice Springsista ja suunnata parin mutkan kautta kohti Pohjois-Territorion osavaltion pääkaupunkia Darwinia, joka sijaitsee Australian pohjoisrannikolla. Australia on pinta-alaltaan lähes Euroopan kokoinen, mutta 24 miljoonan väkiluku saadaan kasaan pelkästään Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteenlasketusta väestöstä.

Autoreissun kohteena olevassa Pohjois-Territoriossa harvapäisyys korostuu entisestään. Valtavassa neljän Suomen kokoisessa osavaltiossa asuu saman verran ihmisä kuin Tampereella. Pääkaupunki Darwinia voisi verrataan väkimäärältään Jyväskylään ja kolmanneksi suurinta kaupunkia Alice Springsia Tampereen Hervannan kaupunginosaan.

Uskollinen Toyota Corolla valmiina niittämään kilometrejä erämaassa.
Uskollinen Toyota Corolla valmiina niittämään kilometrejä erämaassa.

Saavuttuamme Alice Springsin lentokentälle iltapäivällä matkan toisen päivän iltapäivällä hyppäämme sopivasti autovuokraamon edestä kurvaavaan lentokenttäbussiin ( päivät 0 ja 1 edellisessä jaksossa). Koska pimeä tulee jo ennen seitsemää, ajamme ruokakaupan kautta läheiselle “ajoneuvojen leirintäalueelle”, jossa iltapalan ja teltan pystyksen jälkeen on jo nukkumaanmenoaika.

Australiassa matkustaminen tapahtuu pitkien välimatkojen vuoksi yleisesti ottaen omilla autoilla niihin sisällytettyjä majoitusratkaisuja hyväksikäyttäen. Vain mielikuvitus tuntuu olevan rajana: On asuntoautoja, katolla olevia telttoja, perävaunusta aukeavia telttoja ja jotkut nukkuvat ihan autossa. Ehkä uskomattomin näkemäni yhdistelmä sisälsi Nooan arkin kokoisen asuntoauton, joka veti perävaunussa nelivetomaasturia ja katolta löytyi varusteluiltaan kuumoduulia vastaava vene.

Telttamme viritettynä auton katolle. Erikoiselta näyttävä ratkaisu on vuokra-autoissa ylinen ja sen etuna on suoja erilaisilta eläimiltä, joista lisää ensi jaksossa. Takakontista löytyy kaasukeitin ja ruokavarannot muutamaksi päiväksi.
Telttamme viritettynä auton katolle. Erikoiselta näyttävä ratkaisu on vuokra-autoissa ylinen ja sen etuna on suoja erilaisilta eläimiltä, joista lisää ensi jaksossa. Takakontista löytyy kaasukeitin ja ruokavarannot muutamaksi päiväksi.

Armottoman kylmänä yönä tulee selväksi, että mantereella lämpövaihtelut ovat valtavia, mutta huonosti nukutusta yöstä huolimatta olo on mainio. Soluasunnon tyhjät seinät ovat vaihtuneet uskomattoman kauniiseen auringonnousuun ja koskemattoman luonnon keskeltä kantautuvaan linnunlauluun.