30.9.2016 - 10.10.2016
Kiertelen miellyttävän viileässä tilassa tutkimassa valikoimaa, mutta mikään ei tunnu uppoavan. Matkan 16. päivänä nimittäin vietämme aikaa Australian pohjoisrannikolla sijaitsevan Darwinin kirjastossa odottamassa illalla lähtevää lentoa Sydneyn pohjoispuolella sijaitsevaan Newcastleen. Aikani haahuiltuani yksi teos hyllyssä vangitsee huomioni: Suuret löytöretket.
Ranta helvetistä
Eräänlainen löytörekti oli myös ollut minun ja tyttöystäväni 1500 kilometrin matka Alice Springsista Darwiniin. Jos edellisessä osassa kuvailtu visiitti Ayres Rockille oli pelkkää aavikkoa, niin ei Alice Springsista pohjoiseenkaan mitään uutta ollut ensimmäisten 1000 kilometrin aikana. Kärpäset ja aurinko sen yrittivät edelleen tehdä olon mahdollisimman tukalaksi. Mieleen jäi erityisesti majoittuminen 8. päivän iltana.
Löysimme hyvät arvostelut saaneen leiriytymispaikan Lake Woodsista (Kartassa Elliott). Pieni järvi oli ainut kartassa näkyvä vesistö koko valtatien varrella, joten nyt oli hyvä tilaisuus nähdä kauniita maisemia. Kapea hiekkatie herätti kuitenkin nopeasti epäilykset. Valtaosalla paikallisista on käytössään nelivetoauto tulvivien ja huonokuntoisten sorateiden takia, joten reitti näytti formula-auton maavaralla varustetulle Toyota Corollalle vähintään haastavalta. Ja sitä se olikin. Tiellä oli vuorotellen paksuja kerroksia irtohiekkaa, teräviä kiviä ja valtavia kuoppia.
Kuin ihmeen kaupalla näistä selvittiin ja ilta-aurinkoakin riitti vielä hetkeksi.
Telttaretkeilyssä kaikki täytyy rytmittää päivänvalon ja lämpötilan mukaan riittävän unen takaamiseksi. Reitillämme aurinko laski ja nousi suunnilleen seitsemältä, joten nukkuminen täytyi ajoittaa tuohon väliin. Tänäkin iltana alkoi hämärtyä vasta puoli tuntia ennen auringonlaskua ja odotimme, milloin ihana viileys saapuu. Mutta tänään ilma tuntui kuitenkin poikkeuksellisen lämpimältä ja kostealta.
Olimme saapuneet tietämättämme trooppiselle vyöhykkeelle. Vaikka oli jo pimeää, ilma tuntui iholla erittäin painostavalta. Lisäksi alueen ainut vesistö tarkoitti mitä mielikuvituksellisinta kirjoa pienötököitä, jotka pakottivat vetäytymään telttaan. Seisahtuneen tuulen vuoksi tuuletusaukot olivat täysin hyödyttömiä - teltta oli kuin sauna. Eikä teltta ötököiltäkään suojannut, sillä osa mahtui sisään hyttysverkon läpi. Valoja ei voinut pitää päällä, sillä se houkutteli vain lisää hyönteisiä.
Makasin hiestä märkänä pimeässä teltassa kuunnellen valtavasta hyttysparvesta lähtevää hermoja raastavaa ininää tietämättä tuleeko ääni teltan sisä- vai ulkopuolelta. Sormeakaan ei voinut liikauttaa ilman, että hikikarpalot iholla olisivat yhdistyneet valtaviksi puroiksi. Jano ja vessahätä oli nyt vain pakko unohtaa ja odottaa nukkumatin saapumista. Paratiisi oli muuttunut helvetiksi.
Elämä ennen meitä
Sanomattakin lienee selvää, että kokemuksesta selvittiin ehjin nahoin. Mitä pohjoisemmaksi matka jatkui, sitä vihreämmäksi ympärisö muuttui ja ihmisasutus alkoi lisääntymään hiljalleen. Patikkapoluilla puut, joet ja vesiputoukset korvasivat hiekan ja pensaat. Kuvagallerian löydät blogin lopusta.
Kahden viikon reissun aikana nettiyhteys oli ollut rajallinen, joten leirintäalueilla ja huoltoasemilla käytin tilaisuudet hyväksi ja latasin mielenkiintoisia Wikipedia-artikkeleita matkalukemiseksi. Yleensä luin vierailukohteiden ja kaupunkien historiasta. Aloin kiinnostua koko ajan historiasta syvemmin ja kokonaisvaltaisemmin.
Ensin luin miksi Alice Springs ja Darwin oltiin perustettu ja mikä merkitys Ulurulla (Ayers Rock) on ollut alkuperäisväestölle. Tämä polku johti Australian historian kautta aina Kolumbuksen löytöretkiin ja lopulta koko ihmiskunnan historian alkulähteille päätyen alkuräjähdykseen ja elämän syntyyn maapallolla.
Lopulta päässä pyöri vain yksi kysymys: Miksi hitossa me olemme täällä?
Tutkimusmatkailija Darwinin jalanjäljissä
Palataanpa tässä vaiheessa Darwinin kirjastoon ja reissupäivään numero 16. Luen tutkimusmatkailijoiden tarinoita yksi kerrallaan. Kolumbus yritti päästä Intiaan seilaamalla Euroopasta länteen 1492. Vasco da Gama löysi meritien Intiaan menemällä itään 1497. Ferdinand Magellan miehistö seilasi ensimmäisenä maapallon ympäri 1519. Jokainen näistä kolmesta matkasta oli aikansa sensaatio. Ehkä näemme vastaavaa, kun ensimmäinen miehitetty Mars-vierailu toteutuu.
Faktaa
Christopher Columbus teki yhteensä neljä löytöretkeä nykyisen Väli-Amerikan alueelle. Vuonna 1498 startanneen kolmannen matkan aikana hän saapui ensimmäistä kertaa Etelä-Amerikan mantereelle ja vakaasti uskonnollisena miehenä kuvitteli saapuneensa myyttiseen Edenin puutarhaan. Sen sijaan kyseessä oli nykyisen Venezuelan rannikko.
Mutta tehtiin tutkimusmatkoja näiden jälkeenkin.
Muuan Charles Darwin oli 22-vuotias kandidaatin tutkinnon suorittanut nuorukainen lähtiessään HMS Beaglen mukana kartoittamaan Etelä-Amerikan rannikkoa joulukuussa 1831. Tutkimusmatka kesti yhteensä viisi vuotta, jonka aikana miehistö kiersi koko maapallon. Retkikunta pysähtyi myös Australian Sydenyssa, mutta vietti siellä vain kuukauden verran koko reissun kestäessä peräti viisi vuotta. Matkalla oli ratkaiseva merkitys Darwinin kehittämään evoluutioteoriaan, jonka perusteella eliöt kehittyvät ja mukautuvat ympäristöönsä sukupolvien kuluessa niin sanotun luonnonvalinnan kautta.
Muutamaa vuotta myöhemmin HMS Beaglella tehtiin vielä toinen retki, jonka aikana silloinen kapteeni nimesi Australian pohjoisrannikolla sijainneen alueen Darwiniksi nimenomaan Charles Darwinin kunniaksi. Siitäkin huolimatta, että Darwin itse ei ollut mukana matkalla tai käynyt lähelläkään pohjoisrannikkoa.
Tiedekupla
Erityisesti internetin ja tieteen kehittymisen myötä elämme kuplassa, jossa kaikki maailman tieto tuntuu olevan saatavilla. Olemassa oleva tieto ehkä onkin, mutta sekä henkilökohtaisesta, että koko ihmiskunnan tietämyksestä löytyy vielä suuria mustia aukkoja, joista emme ole edes tietoisia.
On arveltu, että ensimmäinen elävä olio (bakteeri tms) on tullut maapallolle muualta tai että lisääntymiskykykinen elämänmuoto olisi voinut syntyä sattumalta siinä vaiheessa, kun maapallolla oli vain vettä, kiveä ja kaasua. Ilman todisteita teoriat ovat yhtä luotettavia kuin se, että maailma on alkanut sotkan munasta tai Edenin puutarhasta. Elämän synnystä eteenpäin evoluutioteoria toimii, mutta alkuhetkissä on selkästi aukko.
Reissun aikana hämmästyin, kuinka pienessä omassa tiedekuplassani olen elänyt - siitä huolimatta, että opiskelen todellisessa nörttiyliopistossa, jossa keskiössä on luonnontieteiden soveltaminen käytäntöön. Joka päivä näin uusia eläimiä, kasveja ja luonnonilmiöitä, jotka saivat minut epäilemään tietämystäni maailmasta.
Säpsähdän takaisin todellisuuteen, kun kirjastonhoitaja tulee ystävällisesti ilmoittamaan kirjaston sulkeutuvan 15 minuutin kulkuttua. Palautan kirjan takaisin hyllyyn ja alan valmistautua lentokentälle siirtymiseen. Tälläkin matkalla on vielä paljon nähtävää.
Kirjoita uusi kommentti
Nimi näytetään muille. Sähköpostia ei julkaista. Lisää tietosuojasta.