Automatka Banffin ja Jasperin kansallispuistoissa Kalliovuorten helmassa menee ehdottomasti kärkeen kaikista käymistäni reissukohteista. Vain Uusi-Seelanti pystyy kilpailemaan maisemien osalta Kanadan Albertan kanssa.
Miten Banff ja Jasper valikoituivat matkakohteeksi?
Kaverimme häät järjestettiin New Yorkissa syyskuussa 2019. Kun kerran reissu vei Pohjois-Amerikkaan, päätimme tyttöystäväni kanssa kartoittaa maanosan mielenkiintoimpia luontokohteita. Banffin ja Jasperin kansallispuistot Calgaryn seudulla valikoituivat henkeäsalpaavien maisemien perusteella. Lisäksi alueen syrjäinen sijainti viehätti.
Saapuminen Calgaryyn - Vuokra-auton noutaminen
Calgaryn lentokentältä otimme bussin keskustaan AirBnB asunnollemme. Aamulla 1,2 miljoonan asukkaan Calgaryn kaupungin taustalla levittäytyi jylhä Kalliovuorten silhuetti
Aamupala Calgaryn keskustasssa sisälsi paaholeipää, pekonia ja pannukakkuja vaahtesiirapilla.
Köröttelimme Wicked Campers-autovuokraamolle bussilla. Autonvuokrausyritys oli sama, johon luotimme Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Pakettiautomme oli rakennettu säilytystilat, nukkuma-alusta ja hylly keittiövälineille. Autonvuokra 12 päivän retkellä oli noin 1200 euroa, mikä ei juuri olisi poikennut tavallisen asuntoauton vuokrasta.
Lastasimme auton elintarvikkeilla paikallisessa Canadian SuperStore-marketissa ja otimme suunnaksi Banffin kansallispuiston.
Banff ja Canmore - Patikointia ja kuumat lähteet
Banff on kansallispuisto, mutta myös alueen kyläkeskuksen nimi. Ensimmäiset kaksi yötä vietimme 20 kilometrin päässä Banff-keskuksesta Canmoren kylässä. Ilmaisen parkkipaikan vieressä sijainneet ruokakauppa ja kirjasto helpottivat huoltotoimenpiteitä.
Ensimmäisen päivä Kalliovuorten helmassa lähti käyntiin Banffin infokeskustyöntekijän haastattelulla sopivista patikointi- ja luontokohteista. Samalla hankimme karhusumutetta mahdollisia nallekohtaamisia varten.
Oli jo puolipäivä, joten lähdimme lyhyehkölle kävelylle Minnewanka-järven kyljestä löytyvälle Stewart-kanionille.
Kävelypolulla näimme ensimmäiset varoitukset karhuista.
Myöhemmin iltapäivällä teimme ruokaa todella upeissa maisemissa.
Illalla kiersimme vielä Banffin kylässä. Näimme kauriita ja kävimme katsomassa keskustaa halkovaa vesiputousta sekä vuoren rinteelle rakennettua valtavaa linnoitusta .
Seuraavana päivänä käynnistelimme autoa heti aamusta lähteäksemme läheiselle Harvey Pass-patikkareitille. Reitti oli yhteen suuntaan noin 10 kilometriä (yhteensä 20km) nousun ollessa 1 kilometri.
1km/10km reittiprofiili on muodostunut itselleni mittariksi yhden päivän rankalle patikoinnille. Aikaa suoritukseen kului evästaukoineen 7,5 tuntia.
Raskaan patikoinnin päätteeksi kelpasi käydä kuumassa lähteessä uimassa. Vaikka allas oli ihmisen rakentama ja vesi puhdistettua, vajaa 40-asteista vettä ei oltu erikseen lämmitetty.
Lake Louisen alue ja Yoho - Kuvankauniita järviä
Seuraavat kolme yötä vietimme leirintäalueella, josta sukkulabussit veivät suoraan Lake Louisen alueen nähtävyyksille.
Ensimmäinen kohteemme oli itse Lake Louise, jonka rannalta lähti patikkapolku ylemmäs vuoren rinteelle.
7 kilometrin siivu 550 metrin nousulla päättyi vuorten välistä työntyvälle jäätikölle.
Palattuamme takaisin alas hyppäsimme bussiin ja huristelimme Lake Morainelle.
Toisena päivänä Lake Louisen alueella poikkesimme hieman länteen Yohon kansallispuistoon. Kanioneiden ja vesiputousten katselu oli sopivaa palautusta kahden patikkapäivän jälkeen. Erityisesti Wapta-putoukset jäivät mieleen, koska saimme kävellä putousten alajuoksulla täysin omassa rauhassa.
Icefields Parkway - Jäätävää patikointia
Ennen matkan jatkumista pohjoisemmaksi vuorossa oli vielä yksi turistikeskuksen suosittelema patikointi. Tästä tulikin melkoinen päivä.
Reitin nimi oli Dolomite Pass, ja se kulki Helen-järven ohitse. Yhdensuuntainen matka oli 9 kilometriä reilun 500 metrin nousulla. Korkeimmalla kohdalla pipo hipoi 2500 metriä merenpinnan tasoon nähden.
Sää vaihteli uskomattoman nopeasti jäätävästi vihmovan lumisateen ja iloisen auringonpaisteen vuorotellessa reilun puolen tunnin jaksoissa. Varustusta oli pakko vaihdella nopeissa sykleissä, johon myös vuorien muotoihin liittyvät tuulenpuuskat vaikuttivat. Välillä lunta tuli niin paljon, että jouduimme vakavasti harkitsemaan takaisin kääntymistä.
Lopulta kaikki meni hyvin, ja aloitimme matkan alas vuorelta.
Rasitus oli kova ja aloin takaisin päästyämme voida todella huonosti. Päätä särki ja oksetti. Levon ansiosta tilanne koheni iltaan mennessä. Lopullinen syy huonovointisuudelle jäi arvoitukseksi.
Yöpaikkamme autoleirintäalueella valtavien vuorenseinämien ympäröimänä oli reissun mieleenpainuvin. Tunsimme todellakin olevamme keskellä luontoa kaukana kaikesta.
Jasper - Leirintäalueen suuri hirvipeto
Auton nokka osoitti edelleen kohti pohjoista ja Jasperin kansallispuiston keskusta, Jasperin kylää. Kiertäessämme Jasperin alueella lisää vesiputouksia ja kanjoneita tuntui, että maisemat alkavat toistaa itseään - niin uskomattomia kuin näkymät olivatkin.
Ensimmäisenä iltana leirintäalueella jostain kaukaa kuului voimakasta ja kumeaa ääntä. Ääni kuulosti osittain suuren metallipuomin avaamiselta, toisaalta Jurassic Parkin dinosaurusten kutsuhuudoilta. Pian jonkin matkan päässä pensasrajan yllä lipui aavemaisesti valtava hirvieläin monihaaraisine sarvineen. Näky oli luonnossa erittäin vaikuttava.
Ette muuten usko, kuinka paljon pelotti mennä illalla pimeässä vessaan, kun tiesi metsän olevan täynnä isoja hirvielukoita ja karhuja!
Edmonton - Shoppailua sisätiloissa
Matka Edmontonista Jasperiin sujui navakasta tuulesta ja syyskuisesta lumisateesta huolimatta hyvin. Neljän tunnin ajomatkan päässä meitä odotti opiskeluaikainen tuttu, jonka luona vietimme seuraavat kaksi yötä.
Ensimmäiset Edmontonissa kuulemamme sanat olivat hyväntuulinen heitto suomeksi: “Eikö ne suomalaiset osaa edes parkkeerata perkele!”
Edmontonissa vierailimme paikallisella tuoreruokatorilla ja Pohjois-Amerikan suurimmassa ostoskeskuksessa .
Lähtöpäivänä yritimme bongata biisoneita läheisessä Elk Island-kansallispuistossa, mutta ponnisteluitamme ei palkittu näköhavainnolla.
Autoreissu päättyy Calgaryyn lumituiskussa
1850 kilometrin ajomatka päättyi autonpalautusta edeltävänä iltana calgarylaisen Walmartin pihaan, josta kävin ostamassa uudet kengät. Lumisade yltyi kovaksi Edmontonin ja Calgaryn välillä. Iltaan mennessä maa oli valkeana.
Lentomme laskeutui onnellisesti Suomeen New Yorkin ja Amsterdamin välilaskujen kautta.
