Usein looginen ajattelu johtaa parempiin tuloksiin kuin jalo aate. Mitä on laatikon ulkopuolinen ajattelu ja miten se liittyy Trumpin voittoon?

Huomio: Ylhäällä oleva kuva on internetmeemi - Ei oikea sitaatti.

Laatikon ulkopuolinen ajattelu

Vuonna 2001 60-kiloinen japanilaisnuori Takeru Kobayashi syö ensimmäisessä hot dog kisassaan maailmanennätyksen. Tulos on kilpaillussa lajissa peräti tuplasti edellistä kovempi.

Vuonna 2002 baseball joukkue Oakland Atheletics tekee liigan voittoennätyksen siitä huolimatta, että budjetti on yksi pienimmistä 30 joukkueen vertailussa.

Näistä uroteoista kerrotaan kirjoissa Think like a freak ja Moneyball. Molempia tarinoita yhdistää yksi asia. Ratkaisua ongelmaan on lähdetty miettimään puhtaalta pöydältä. Tätä on laatikon ulkopuolinen ajattelu.

Laatikon ulkopuolista ajattelua voisi myös kuvata termeillä out-of-the-box ajattelu, perinteiden rikkominen, asioiden tekeminen uudella tavalla, luvouus tai innovatiivisuus.

On ongelma joka täytyy ratkaista. Muulla ei ole väliä.

Liike-elämässä laatikon ulkopuolisen ajattelun puutteeseen törmää usein. Hierotaan esimerkiksi nättejä nettisivuja, kun tavoitteena pitäisi olla tuloksen tekeminen. Mutta liikemies Donald Trump selkeästi hallitsee laatikon ulkopuolisen ajattelun ja prosenttilaskut.

Trumpin voitto - Vaalimatematiikka vai aloittelijan tuuria?

Sovelletaan laatikon ulkopuolista ajattelua USA:n presidentin vaaleihin 2016.

Äkkisteltään tulee mieleen, että presidentiksi pääseminen vaati soveltuvia politiikan opintoja, korrektia käytöstä ja suhteita Valkoiseen taloon.

Väärin. USA:n presidentiksi pääsee 271 valitsijamiesäänellä.

Valitsijamiesäänet ovat ainoa asia, joka merkitsee. Ei muiden maiden mielipiteet tai gallup tulokset. Siksi Trump voitti vaalit 2016.
Valitsijamiesäänet ovat ainoa asia, joka merkitsee. Ei muiden maiden mielipiteet tai gallup tulokset. Siksi Trump voitti vaalit 2016.

USA:n presidentinvaaleissahan osavaltiossa eniten “oikeita ääniä” saanut ehdokas saa kaikki osavaltion valitsijamiesäänet. Trump vei valitsijamiesäänet 56% - 44% Hillary Clintoniin nähden*. Selvä ero siis.

Trump ei missään vaiheessa yrittänyt olla koko kansan suosikki. Ei todellakaan. Hän teki uhkauksia ja haukkui kaiken, minkä kerkesi. Tuloksena Clinton sai suurimman äänisaaliin 47,7 % Trumpin jäädessä niukasti kakkoseksi 47,5 % potillaan*. Muut saivat murusia*. Nyt puhutaan siis niistä 125 miljoonasta yksittäisestä äänestä, ei valitsimiesäänistä. Mutta vain valitsijamiesäänet ratkaisevat.

Siihen en ota kantaa, onko Trump hyvä valinta presidentiksi, mutta teatterin takana oli todennäköisesti parkkiintuneen liikemiehen millintarkka vaalimatematiikka.

Erinomainen oppitunti laatikon ulkopuoliseen ajatteluun.

*Äänten laskenta hieman kesken, mutta Trumpin voitto varma.