Esiintymisjännitys johtuu vääristä ennakko-oletuksista

Sain kunnian toimia Tampereen Tuotantotalouden Alumnin 20-vuotisjuhlien seremoniamestarina. Siis juontana. Esiintyminen 140 ihmislle ei yllätyksekseni juuri jännitänyt.

Nyt pohditaan, kuinka esiintymistilanteista voi tehdä vähemmän kuumottavia.

Esiintyminen tutulle yleisölle

Monet sanovat tutulle yleisölle esiintymisen olevan jopa hiostavampaa kuin tuntemattomille.

Tutulla yleisöllä voi tarkoittaa tuntemiaan ihmisiä, mutta myös henkilötasolla tuntematonta joukkoa, joka jakaa saman aatemaailman ja odotukset.

Toisin sanoen kaikkien jakaessa saman käsityksen tapahtuman tai puheen kulusta, selviää vastuutehtävästä todennäköisemmin kuivin kainaloin.

Kirjoituksessani esiintymisjännityksestä Excel-koulutuksessa tein havainnon joka pätee edelleen: Epävarmuus yleisön reagoinnista aiheuttaa suurimman osan stressistä.

Älä suunnittele huumoria

Huumori ei ole vain sanoja. Se on mitä suurimmissa määrin äänenpainoja, kehonkieltä, sanavalintoja, oikea-aikaisuutta, rytmitystä ja tilannetajua.

Pidän huumoria tärkeänä osana erinomaista esiintymistä. Pieni nauru oikeissa kohdissa keventää kaikkien tunnelmaa. Juuri tässä yleisön tunteminen auttaa.

Mielestäni kevennyksiä ei pidä suuunnitella juontoihin. Ne tulevat jos tulevat.

Jokaisen esityksen ei tarvitse olla erinomainen.

Katsoitko Samu Haberin juontaman vuoden 2023 UMK-laulukilpailun? Mies oli etenkin lähetyksen ensimmäisen puolikkaan esiintymisanniltaan kuin kipsiveistos.

Kansainväliseltä poprock-tähdeltä peruskouluseiskan tasoinen juonto oli lopulta riittävä. Kömpelöiden vitsien etukäteissuunittelu olisi pahentanut tilannetta. Parempi olla tylsä oma itsensä kuin wannabe-hauska.

Huumori syntyy tilanteessa esiintyjän omasta persoonallisuudesta, jos on syntyäkseen.

Sekä huumoriin että puheosioiden valmisteluun voi antaa saman ohjeen kuin työpäivien suunnitteluun. Laita paperille vain pakolliset asiat - kaikki muu on ekstraa.

Parhaat esitykset kertovat tarinan

Ikä auttaa puheiden pitämisessä monestakin näkökulmasta. Tietää millaiset tilanteet sopivat itselle, ja miten tietyistä aiheista kannattaa kertoa. Mutta ennen kaikkea välittää entistä vähemmän, mitä muut ajattelevat :D Ja tiedostaa sen kipsiveistos-tasoisen ulosannin olevan riittävä.

Olin puhumassa muutama vuosi sitten virolaisessa North Start AI-tapahtumassa. Työnantajallani sattui olemaan avoin puhujapaikka ja aihe tuli keksittyä puoliväkisin. Tarina puuttui.

Tarinalla en tarkoita satua Punahilkasta tai välttämättä kronologista järjestystä. Hyvässä esityksessä osiot nivoutuvat yhteen loogiseksi kokonaisuuksi kuulijaa kiinnostavalla tavalla.

Stressasin puheesta pitkään etukäteen. Tapahtuman jälkeen välttelin esiintymistilanteita. Reissun suurin anti oli päästä sanomaan olleensa samalla lavalla Viron presidentin ja Netflixin edustajan kanssa.

Tänä syksynä kävin kertomassa Tampereen Proakatemian tiimiyrittäjille datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Power Point-kelmut tuli läiskittyä kasaan puolessa tunnissa edellisenä iltana.

Tiesin esityksen olevan suunnilleen johdonmukainen ja pystyväni puhumaan aiheesta harjoittelematta. Etenkin kun opiskelijoilla ei juuri pohjatietoja aiheesta ollut.

Paljonko esiintymiseen pitää valmistautua?

Jos pidät jostakin esiintymisen osa-alueesta tai joudut tekemään sitä työssäsi, pyri tekemään asetelma itsellesi mahdollisimman sopivaksi.

Ammatillisissa puhe-esityksissä useimmat ajattelevat ensimmäiseksi yhden ihmisen faktapitoista monologia. Tällaisia esityksiä joudutaan valmistelemaan runsaasti ja silti voi jännittää.

Aikanaan harjoittelin 400 opiskelijalle pitämäni kahden tunnin Excel-koulutuksen sanasta sanaan 7 kertaa. Tuossa tapauksessa valtava valmistautumisaika oli monessakin mielessä perusteltu.

Jos minua nykyään kysytään puhumaan vaikkapa datasta, koitan tehdä asetelmasta kysymys-vastaus tilaisuuden. Esimerkiksi valmistelemalla vastaukset etukäteen saatuihin kysymyksiin. Tai pitämällä puheosuuden lyhyenä ja kysymysosuuden suhteellisen pitkänä.

Kysymys-vastaus mallissa on paljon hyötyjä:

• Vähemmän valmistelua
• Enemmän vuorovaikutusta yleisöön
• Tiedät osa-alueen kiinnostavan yleisöä
• Jännitys jakaantuu tilaan symmetrisesti kaikkien osallistujien kesken
• Tilanne on kaikin puolin luonnollisempi