Kokeilussa älysormus stressin mittaamisen

Kirjoitettuani kaksi ensimmäistä jaksoani Työuupumus-blogisarjastani sain yhteydenoton älysormuksia valmistavasta Moodmetric-yrityksestä . Kävimme yrityksen edustajan kanssa kahvilla ja sain tutkimushankkeeseen liittyen kokeiluuni heidän sormuksensa.

Omalta kannaltani kiinnostavaa oli päästä näkemään dataa omista stressitasoista asiantuntijan ohjeistuksella. Vaikka se ei alkuperäinen tarkoitus ollutkaan, päädyin myös kirjoittamaan tämän blogitekstin yhteistyössä Moodmetricin kanssa.

Älysormus sormeen, mobiilisovelluksen lataus, valmista!

Alkuun pääseminen oli helppoa. Otin sormuksen paketista ja laitoin sormeen. Sormus alkoi tallentaa dataa välittömästi.

Stressitasojen seuraamiseen tarvitaan Moodmetricin mobiilisovellus, jonka latasin Android-puhelimeeni kahvihetkemme aikana. Sormus siirtää datan sormuksesta älypuhelimeen, kun sovellus avataan ja bluetooth on päällä. Bluetooth-yhteys voi olla välillä pois päältä, koska data tallennetaan ensisijaisesti sormukseen itseensä.

Käytännössä Moodmetricin älysormus mittaa stressitasoasi , joten seuranta on todella selkeää. Tarkemman tason dataan pääsee pilvipalvelusta, joka esitellään myöhemmin.

Stressitaso esitetään lukuna 1 ja 100 väliltä. Suurempi arvo tarkoittaa enemmän stressiä. Päiväkeskiarvon tulisi olla noin 50.

Miten älysormus tunnistaa stressin?

Moodmetricin omien materiaalien perusteella sormus mittaa sympaattisen hermoston aktiivisuudesta johtuvia ihon sähkönjohtavuuden muutoksia.

Sattumoisin mittaukseen tarvittavia hikirauhasia löytyy runsaasti sormista ja kämmenpuolen ihosta. Siksi mittausvälineenä on nimenomaan sormus.

Sormuksen esittämä data on käytännössä reaaliaikaista. Kehon reaktiot näkyvät stressikäyrässä 1-2 sekunnin viiveellä.

Moodmetricin tutkimustyön myötä kehitetty algoritmi muuntaa sensoreiden antamat arvot stressilukemaksi 1 ja 100 välille. Algoritmi osaa automaattisen kalibroinnin perusteella skaalata lukeman oikeaksi käyttäjän normaaliin stressitasoon nähden.

Stressidataa yöheräämisestä ja sitä seuraavasta työpäivästä

Pidin mittaria yhteensä noin kaksi kuukautta. Mittauksen kahden ensimmäisen viikon jaksolle osui muutoksia työpaikalla, joka näkyi selkeästi heikentyneinä yöunina.

Tämän luvun kuvat ovat ovat Moodmetricin älypuhelinsovelluksen tapa esittää stressitaso 12 tunnin jaksoista aamukuudesta iltakuuteen ja iltakuudesta aamukuuteen.

Alla olevissa esimerkkikuvissa nukuin klo 23:00 - 8:30 ja heräsin tunniksi noin klo 1:30.

Kaiken kaikkiaan mittauksen antamat tulokset vastasivat melko hyvin omia tuntemuksiani. Erityisesti yllätyin, kuinka korkealla arvot olivat huonosti nukutun yön jälkeen, kuten esimerkissä alla.

Työpäivä erään huonosti nukutun yön jälkeen. Stressitaso oli pilvissä klo 8:45-18:00 ja keskittyminen oli vaikeaa. Yllä olevassa kuvassa päivän Moodmetric-lukema oli 58, mitä voidaan pitää selkeänä stressin merkkinä. Data ja tuntemus menivät käsi kädessä.

Toisaalta joskus käyrä näytti melkein samalta, kun tein töitä innokkaasti ja kovalla tarmolla.

Miltä näyttää täydellinen keskittyminen työhön älysormuksen datassa?

Seuraavassa on kuvakaappaus arkipäivältä sellaiselta työviikolta, kun pystyin keskittymään ohjelmointiin täydessä rauhassa. Löydät esittelysivuni CV:stä kuvauksen työtehtävistäni.

Vasemmassa kuvassa punainen nuoli merkitsee klo 11-18 väliä työpäivänä. Oikea kuva jatkaa loppuillan hereilläoloajan klo 18-24 ja suurimman osan seuraavasta yöstä klo 00-06.

Yllä olevassa esimerkissä Moodmetric-pisteeni koko vuorokauden ajalta olivat 40. Siis todella alhainen. Jälleen oma tuntemukseni meni yksiin mittaustulosten kanssa.

Kyseinen viikko oli loistava osoitus siitä, että asiantuntijatyön tuottavuuden kannalta merkitsevää ei ole työtunnit vaan työnhallinta, työn selkeys ja keskittymisen taso.

Kuvassa olevana päivänä tein puoli tuntia normaalia pidemmän, eli 8 tunnin tehokkaan työpäivän. Käytännössä ohjelmoin sängyllä makoillen huonossa valaistuksessa. Tuntui kuin olisi tehnyt omaa harrasteprojektia täydellisessä flow-tilassa . Ja edellisenäkin päivänä tein erittäin poikkeuksellisen 11-tuntisen työpäivän melkein yhtä hyvin keskittyneenä.

Arjen ja viikonlopun ero stressitasoissa

Kaikkiaan mittausjaksoni oli edustava. Heti kärkeen osuneen huonomman unijakson jälkeen tilanne normalisoitui ja sain mittaustuloksia myös liikuntasuorituksista.

Vaikutti, että liikunnan aikana ei pääsääntöisesti suuria piikkejä esiintynyt. Huomasin, että raskaamman liikunnan tai jopa kävelyn jälkeen tuli usein pieni piikki vasta suorituksen jälkeen.

Stressitasot eivät nousseet merkittävästi tunnin sulkapallovuoron aikana 14:15-15:15, vaikka takana oli kuormittava työviikko.

Datan perusteella arkiviikkoina korkeimmat stressitasot päiväaikaan ovat olleet keskiviikkoisin (57). Sunnuntaipäivät puolestaan ovat olleet rennoimpia (47).

Öiden osalta matalimmat lukemat ovat tulleet perjantai-lauantai öinä (40). Selvästi edessä oleva viikonloppu on saanut rentoutumaan. Hieman yllättäen lauantai-sunnuntai öinä stressikäyrät ovat korkeimmillaan (48).

Mittausjaksoni kokonaiskeskiarvo oli 49,5 Moodmetric-pistettä. Aika hyvin osuttiin siis suositeltuun 50 pongoon.

Moodmetricin pilvipalvelu tutkijoille ja hyvinvointidatasta kiinnostuneille

Tarkempaa analyysia varten tein tunnukset Moodmetricin pilvipalveluun .

Latasin stressidatani CSV-tiedostona. Minuuttitasolla nähdään Moodmetric-lukeman lisäksi lukemat sensoreista SCR/min (ihoreaktioita minuutissa), ja SCL (ihon johtokyky). Myös minuuttikohtainen askelmäärä on saatavilla.

Tein Excelissä pikaisen analyysin joululoman ja sitä edeltävien työviikkojen eroista. Joululoman stressilukema oli työviikkoja suurempi. Tätä selittänee se, että joululomallakin on paljon käyntiä eri paikoissa ja illanviettoja sukulaisten kanssa - eli paljon tapahtuu ympärillä.

Jakso	Stressilukema
Työviikot ma-pe	49,9
Työviikot la-su	47,3
Työviikot yhteensä	49,3
Joululoma	50,9

Stressilukemien ero töissä ja loma-aikana. Veikkaukseni oli, että jaksojen tuloksissa ei olisi suurta eroa. Uskoisin, että pitkän kesäloman aikana “painetta lomailuun” ja tekemättä olevien asioiden hoitamiseen olisi vähemmän kuin lyhyemmällä joululomalla.

Tein raakadatasta vielä kuvaajan, joka näyttää tuntikohtaiset keskiarvot mittausjakson aikana.

Matalimmat stressilukemat tulivat klo 4 aamuyöllä. Korkeimmillaan stressi oli heräämisen jälkeen klo 9. Päivällä stressilukema dippasi alimmilleen klo 17.

Askelmäärän vaikutus huomisen stressilukemiin

Datassa löytyi myös askelmäärät, joten tein vielä yhden analyysin: Mikä on tämän päivän askelmäärän vaikutus huomisen stressilukemiin?

Eli maanantain askeleiden vaikutus tiistain stressiin ja niin edelleen. Torstain askeleita verrattiin vielä perjantain stressiin. Viikonloput eivät olleet tarkastelussa mukana lainkaan, sillä ne eroavat monellakin tapaa arkipäivistä.

Sain päivittäisen askelmäärän ja seuraavan päivän stressiarvojen korrelaatioksi 0,48.

Korrelaatio ilmaistaan lukuarvona -1 ja 1 väliltä. Korrelaatioarvo -1 tarkoittaisi että tämän päivän askelten kasvaessa, seuraavan päivän stressi laskisi. Tulos 0 kertoisi, että luvut eivät muutu samassa tahdissa.

Suhteellisen vahva positiivinen korrelaatio voi olla signaali askelmäärien ja stressin taustalla piilevästä ennustettavasta ilmiöstä. Silti on pidettävä mielessä, että korrelaatio ei automaattisesti tarkoita tutkittavien muuttujien väliltä löytyvän syy-seuraus-suhdetta.

Tutkin muutamia korrelaatiokuvaajan oikeaan yläreunaan sijoittuvia päiviä. Isot askelmäärät ovat tulleet kiireisinä päivinä, jolloin on täytynyt keretä moneen paikkaan.

Askelmäärien perusteella kevyitä kävelyitä puistossa tai metsässä on tullut aivan liian vähän. Ryhtiliikkeen myötä tammikuun 2021 ensimmäisen 9 päivän aikana yli 8000 askeleen päiviä kertyikin peräti 7 kappaletta, mikä on yhtä paljon kuin 2020 marras- ja joulukuussa yhteensä!

Kenelle stressimittaus soveltuu?

Pilvipalvelun ansiosta Moodmetricin stressimittaus ja siihen liittyvä data soveltuu erinomaisesti tutkijoille ja hyvinvointimittausten harrastajille. Mikäli Moodmetricin älypuhelinsovelluksen oletuskuvaajat eivät riitä, voit tehdä juuri sellaisia analyyseja kuin itse haluat.

Koska Moodmetricin älysormus keskittyy ensisijaisesti vain stressin tunnistamiseen, tulosten tulkinta on vaivatonta. Toimiva tapa säännölliseen mittaamiseen onkin ostaa älysormus omaksi Moodmetricin verkkokaupasta .

Vaikka sormuksen hankkisi omaksi, en ainakaan itse tekisi jatkuvaa mittausta. Pitemmällä aikavälillä tuloksia tuskin jaksaa seurata koko aikaa. Parempi lähestymistapa lienee ottaa esimerkiksi 2-4 viikon intensiivisiä mittausjaksoja vaikkapa 3, 6 tai 12 kuukauden välein.

Erityisen hyvä hetki stressimittaukselle on elämäntilanteen muuttuessa. Tällöin on mahdollista havaita piilevät stressitekijät, jotka muutoksen keskellä jäisivät huomaamatta.

On täysin selvää, että aiemmassa luvussa kuvaamani täydellisen keskittymisen jaksot ovat kultaa myös työnantajalle. Toinen vaihtoehto onkin toteuttaa ryhmämittaus työpaikalla . Parhaassa tapauksessa mittausjakso luo luonnollisen alustan työn kuormittavuudesta keskustelemiselle.

Oman lisänsä työpaikan yhteisöllisyyteen varmasti tuo tuloksista keskusteleminen kollegoiden kesken. Tulosten jakamisen tulee tietenkin perusutua vapaaehtoisuuteen.

Käytännön havaintoja älysormuksen käytöstä

Kokeilun aikana syntyi muutamia havaintoja älysormuksen käytöstä arjessa.

Suosittelenkin laittamaan sormuksen taskuun käsienpesun ajaksi, sillä vaarana on unohtaa se esimerkiksi ravintolan lavuaarin reunalle. Suihkussa tai saunassa käynti on oivallinen hetki ladata akkua, jossa luvataan olevan virtaa noin viikoksi.

Moodmetricin älysormus kestää hikoilua ja pientä kosteutta. Sitä voi siis huoletta käyttää esimerkiksi juoksulenkillä. Punttisalilla käyttö sujui tyydyttävästi ohuen sormusrenkaan ansiosta, mutta raskaimmissa maastavedoissa se oli syytä irrottaa sormesta sarjan ajaksi.

Nukkumista sormus ei häirinnyt millään tavalla.

Itse pidin sormusta tyypillisesti vasemman käden etusormessani, mutta laitteen voi vaihtaa toiseen sormeen lennosta. Itselläni lienee keskikokoinen miehen käsi, johon L-kokoinen rengas istui sopivasti.

Yhteenveto kokeilusta stressiä mittaavalla älysormuksella

Olen suhtautunut hieman varauksellisesti nykytrendiin mitata jatkuvasti oman kehon toimintaa erilaisilla mittalaitteilla. Siitäkin huolimatta, että työskentelen päätoimisesti data-analytiikan parissa.

Mielestäni on järkevää mitata vain niitä asioita, joiden kehittämiseen on valmis laittamaan resursseja. Esimerkiksi painon tarkkailu ei ole hyödyllistä, mikäli ei aio tehdä muutoksia tulosten perusteella.

Kahden kuukauden kokeilujaksoni stressiä mittaavalla älysormuksella oli lopulta positiivinen kokemus ja auttoi havainnoimaan oma kehon toimintaa. Kaksi kuukautta tuntui suhteellisen pitkältä ajanjaksolta, mutta halusin sisällyttää myös joululoman mittauksiini.

Opin stressin olevan luonnollinen reaktio moneen arkiseen asiaan. Stressiä ei ole syytä paeta, sillä olennaisempaa on tunnistaa itseä kuormittavat tilanteet.

Esimerkiksi uuden lautapelin opettelu perheen tai ystävien kanssa voi nostaa stressikäyrän korkealle, eikä siinä ole mitään erikoista. Aluksi toki hävetti demota yhteisen hetken olevan itse asiassa kova ponnistus.

Moodmetric etsii rahoittajia kasvulleen

Moodmetricin älysormukseen ja siihen liittyviin palveluihin kehitetään jatkuvasti uusia ominaisuuksia.

Moodmetric etsii kumppaneita seuraavalla kasvuloikalleen ja hakee esimerkiksi sopivaa rahoittajaa yhteiselle matkalla kohti parempaa stressinhallintaa.

Heräsikö ajatuksia tai haluatko kuulla lisää? Ota yhteys Moodmetricin Niina Venhoon: [email protected].