Alexander Stubb kävelee päätäväisen näköisenä Vanhan Ylioppilastalon jylhää portaikkoa avustajakaartinsa kanssa kohti rakennuksen yläkerrassa sijaitsevaa kokoushuonetta. Kasvot ovat helposti tunnistettavissa hänen ohittaessaan minut kapealla käytävällä, mutta jostakin haiparven tavoin Stubbia seuraavan ihmisjoukon seasta ilmestyy toinenkin tuttu naama. Kyseessä on nykyään Jussi-voittajaksi tituleerattava Mikael Hautala.

En varsinaisesti odottanut tapavani kaimaani Mikaelia Helsingissä Gapps Oy :n järjestämässä pilvipalvelutapahtumassa sen perusteella, mitä hänestä tiesin. Aiemmin olin kuullut hänen puhuvan Autolla Nepaliin projektistaan seminaaritilaisuudessa ja esittelevän ohimennen verkkokauppa Batchesia. Kuultuani hänen tekevän haastattelua tulevasta Suomen pääministeristä muistin hänen aiemmin kertoneen myös videokuvauksia tekevästä firmastaan. Millainen tarina tästä kaikesta syntyy?

Sulhaspojan hairahdus

Mikael aloitti Kuvastin -yrityksensä 17-vuotiaana lukiolaisena. Tavoitteena oli välttää epämieluisat kesätyöt ja tienata muulloinkin kuin kesällä. Asenne aloitettaessa oli, että ainahan joku haluaa videoita. Homma lähti liikkeelle valokuvauksilla, kun Kangasalan Taidetalli pyysi kuvaamaan mainosjulisteen paikallislehdessä nähdyn lehtijutun perusteella.

“Meillä oli hyvä työnjako. Minä tykkäsin kuvata, ja kaveri tiesi perheyrityksen kautta hallinnollisesta puolesta.”

Kuvaushommiin on kuulunut paljon hääkuvauksia. Kenties hauskimpana muistona Mikael kertookin keikasta, jossa sulhanen oli varsin hilpeissä tunnelmissa jo hyvissä ajoin vihkipäivänä, minkä ansiosta kuvaukset eivät sujuneet ihan suunnitelmien mukaan. Alfuroksen ottein morsiantaan käsitellyt sulhanen niin sanotusit tyhjensi pajatson hääkansan silmissä tahrimalla morsiamen häämekon maaliin kuvaussession aikana.

“Olihan sitä ihan hauska seurata linssin takaa.”

Kuvastimen ohella Mikaelilla on ollut esimerkiksi Batches-verkkokauppa, joka jäi lopulta puolen vuoden mittaiseksi kokeiluksi. Pojat huomasivat pian, että pientuottajille ja käsityöläisille suunnatun verkkokaupan olisi kasvettava huomattavasti isommaksi menestyäkseen. Kokeilusta ei kuitenkaan jääty tyhjin käsin, sillä Mikael mainitsee tuttujen kanssa tekemisen ja yleisen fiilistelyn olleen homman parasta antia:

“Fiilistely toreilla ja markkinoilla tai kuvauspaikkojen etsiminen aurinkoisesta metsästä ovat jääneet päällimäisenä mieleen.”

Autolla Nepaliin (ilman viisumia)

Autolla Nepaliin oli projekti, jonka tarkoitus oli toteuttaa oma unelma kavereiden kanssa ja kerätä samalla varoja Nepaliin uuden koulun rakentamiseksi.

Reilu viikko haastattelutuokiostani Mikaelin kanssa, uutiset täyttyivät dramaattisista tiedoista - erityisen koskettavia ne olivat Mikaelille Autolla Nepaliin -projektista syntyneen siteen myötä. Syntynyttä tuhoa on normaalille suomalaiselle täysin mahdotonta ymmärtää. Näin Mikael arvioi tapahtumia omin silmin Facebook-päivityksessään:

“Kaupungin suurin maamerkki on romahtanut. Sitä voidaan verrata esimerkiksi Näsinneulan romahtamiseen. Sähköt ei toimi. Netti ei toimi. Vettä ei saa mistään. Et tiedä missä läheiset ovat, tai ovatko he edes hengissä.”

Tiimi näytti uhrien auttamiseksi omaa esimerkkiä hankkimalla alueelle lahjoituksia suomalaisilta organisaatioilta. Epäitsekkäästä lähestymistavasta huolimatta Autolla Nepaliin -projektista on poikinut myös hyviä asioita hänelle itselleen:

“Se, että sai uuden koulun Nepaliin, ja pystyi muuttamaan niin monen ihmisen elämää, oli jotain uskomatonta. Mutta tottakai elokuvasta voitetun yleisö-Jussin myötä on helpompi profiloitua henkilökohtaisesti.”

Vaikka olisit katsonut elokuvan, on jotain mitä et tiedä. Mikael matkusti Kiinan ja Intian läpi mitätöidyllä passilla. Juttutuokiomme aikana menin jo sekaisin, mitä kaikkea viisumeiden ja passien kanssa oli sählätty jo Suomen päässä, mutta lopulta reissussa oli mukana useampikin passi, joista mikään ei ollut kelvollinen rajanylitykseen. Matkaan oli lähdettävä siitä huolimatta, ja lopulta maahanpääsy onnistuikin:

“Kiinan rajalla passi ei kelvannut järjestelmään, joten lopulta virkailija sulki sen ja päästi minut menemään.”

Vähän isommat lelut

Mikael suorittaa vielä tietojohtamisen opintojaan loppuun ja tekee kuvauskeikkoja. Pyyntöjä tulee niin paljon, että välillä täytyy myydä ei-oota. Uusimpana yrityskuviona mukaan on tullut IndustryHack (alunperin industryhack.com, nykyään spinverse.com), jota tehdään muutaman hengen porukalla. Paljon hypetettyyn Internet of Things -skeneen uppoavan konseptin tarkoituksena on kerätä koodareita teollisuusyrityksiin kehittämään uusia ratkaisuja teollisten tietokoneiden ja laitteiden ympärille. Tapahtumat ovat olleet erittäin suosittuja, mutta koodaus ja isot laitteet saattavat aiheuttaa hurjiakin tilanteita:

“Siitä on leikki kaukana, kun tonnien painoinen konttinosturi ei pysähdy silloin, kun pitäisi…”

IndustryHack on hyvä esimerkki Mikaelin asenteesta: mennään ja tehdään. Samaa asennetta tarvittiin, kun häntä kysyttiin aikanaan mukaan Autolla Nepaliin -projektin, josta tehtyä elokuvaa on katsottu 15000 kertaa elokuvateattereissa. Yksi kyllä-sana voi olla ratkaiseva, jos sen sanoo oikeassa paikassa.

- Mikael Ahonen