Olen säästänyt jonkin aikaa uutta asuntoa varten. Käyttötilillä makaavalle omarahoitusosuudelle on nyt riskittömiä vaihtoehtoja yli 3% korolla sopivaa ostokohdetta odotellessa.
Esittelen logiikkaani säästötilin hyödyntämiseen, sekä muutamia käytännön havaintoja valitsemaltani palveluntarjoajalta.
Lue myös osakkeiden ja rahastojen markkinakatsaus vuodelle 2024.
Blogikirjoitus ei sisällä sijoitusvinkkejä. Kirjoittaja ei ole opiskellut rahoitusalan tutkintoa tai työskennellyt rahoitusalalla.Rahamarkkinoiden tilanne palaamassa normaaliksi
Rahamarkkinoilla on ollut pitkään kummallinen tilanne. Korot ovat olleet nollassa ja osakkeet kalliita. Määräaikaistalletukset, korkotilit ja vastaavat riskittömät sijoitustuotteet niin ikään eivät ole tuottaneet juuri mitään.
Miinusmerkkisinä käyneet korot ovat todella kummallinen asia taloushistoriassa.
Omassa taloudessani tämä on käytännössä tarkoittanut, että säästöt ovat jo jonkin aikaa lojuneet käyttötilillä odottamassa rahapolitiikan normalisoitumista.
Korkotuottojen vertailua
Omalla kohdallani kysymys oli, mihin laittaa uuteen asuntoon varattu raha tuottamaan sopivaa kohdetta odottaessa? En ole enää ensiasunnonostaja, joten ASP-tili ei tulisi kyseeseen.
Määräaikaistileissä tulisi olla tarkkana. Niissä pitää sitoutua pitämään rahat tilillä esimerkiksi vuoden, jonka jälkeen pankki maksaa sovitun koron.
Tässä on riskinsä. Olisi ikävä tilanne tehdä vuoden määräaikaistalletus ja löytää unelmien asunto 10 kuukauden päästä. Joko rahat olisivat jumissa määräaikaistilillä tai olisin menettänyt 10 kuukauden tuoton vaihtoehtoisesta sijoituksesta.
Vertailin eri pankkien säästötilejä. Omassa päivittäisten asioiden pankissani 6 kuukauden ja 12 kuukauden määräaikaistalletuksen korko oli lähes sama, reilu 2%. EtuTili tarjoaisi parhaimmillaan 1,4% tuoton ilman siirtorajoituksia, mutta vain yli 50 000 euron talletussummalle.
Parhaiten tuottavat säästötilit
Monilla pankeilla korkotuotot ovat jo 3-3,5%. Tällä Google-haulla löydät listauksen parasta korkotuottoa maksavista säästötileistä.
Hyviä korkoja tarjoavista pankeista voidaan mainita ainakin BigBank, BankNorwegian, Svea Bank ja TF Bank.
Säästötilien ehdoissa on suurta vaihtelua. Esimerkiksi Aktia on mainostanut 4% tuottoa, jos tekee samalla muita sijoituksia. Monilla palveluntarjoajille on useita tuotteita ja rajoituksia vuosittaisissa nostokerroissa.
Miksi korkotileillä tienaa riskittömästi?
Pankki tekee säästötilille tallettamallasi rahalla liiketoimintaa. Parasta korkoa saa toimijoilta, jotka tarjoavat muille asiakkailleen kulutusluottoja korkeilla koroilla.
Järkeilyni mukaan säästötilin tuotto on aina pienempi kuin lyhyet euribor-korot . Kirjoitushetkellä 3 kuukauden euribor on 3,95%.
Euribor-korko on keskimääräinen liikepankkien toisilleen lainaaman rahan hinta. Sitä voisi ajatella euron pörssihintana. Säästötilillä tarjoat rahaa pankille pörssihintoja edullisemmin.
Milloin korkotilille kannattaa sijoittaa?
Opetellessani rahamaailman toimintaa sijoitin muutama vuosi sitten korko-ETF:ään . Tarkoitus oli rakentaa omatoiminen korkosuoja.
Sanotaan näin, että olin ymmärtänyt dynamiikan pahasti pieleen… Nyrkkisääntönä korkoihin kannattaa sijoittaa niiden ollessa korkealla. Eli tallettaa säästötilille, lyhentää asuntolainaa tai sijoittaa korkorahastoon.
Miksi valitsin Bank Norwegianin säästötilin?
Luin netin vertailuja parhaista korkotuotoista. Päädyin Bank Norwegianin säästötiliin sallivien ehtojen ja hyvän riskittömän tuoton ansiosta. Sekin auttoi, että olin aiemmin kuullut Bank Norwegianista tutuiltani.
Bank Norwegianin säästötilillä vuosituotto on tällä hetkellä 3,25 %. Norwegianin säästötilillä ei ole nostorajoituksia tai määräaikaisuutta. Inderesin sijoitusfoorumin korkokeskustelun mukaan korkotuotto on noussut reippaasti viimeisten kuukausien aikana.
Ilmeisesti esimerkiksi virolainen BigBank tarjoaisi himpun Norwegiania parempaa tuottoa.
Miksi en lyhentäisi nykyistä asuntolainaa?
Yksi käyttökohde säästöille olisi nykyisen asuntolainan lyhentäminen. Euriborien ollessa 4 prosentin tienoilla tuotto olisi jotain 4 prosentin tietämillä seuraavan vuoden aikana riippuen lainasi parametreistä.
Eräs työkaverini totesi, että kannattaa ne rahat käyttötililtä laittaa mieluummin lainanlyhennykseen kuin olla tekemättä mitään. En uskonut häntä, sillä vaihtoehtoja on useampi kuin hän osasi ajatella.
Entä jos korot laskevat vuoden päästä 1 prosenttiin ja osakekurssit ponkaisevat taas huimaan nousuun? Olisit kuvainnollisesti muurannut setelitukun kiviseinien sisään, etkä saa pottia ulos ennen asunnon myymistä.
Mehän emme tiedä, mitä koroille tulee tapahtumaan.
Useimpien analytiikkojen mukaan korot pysyvät korkealla pitkään. Samoista suista kuultiin vielä hetki sitten, kuinka nollakorot pysyvät voimassa pitkälle 2030-luvulle. Euriborin pisin tarkasteluväli on 12 kuukautta, eikä asiantuntijoilla vaikuta olevan tämän parempaa kristallipalloa.
Riskittömien säästötilien 3 prosentin tuotto on pienempi kuin asuntolainan lyhennyksestä saatava 4 prosentin hyöty tämänhetkisillä euriboreilla. Kaiken järjen mukaan lyhyistä riskittömistä koroista jää hieman tappiolle suhteessa asuntolainan korkoihin markkinoiden korkotasosta riippumatta.
Säästötilin tuotosta maksetaan vero. Asuntolainan lyhennys on tavallaan verotonta, joten prosentit ovat aika paljonkin suosiollisemmat.
Itse olen valmis ottamaan pienen tappion siitä, että käteisvarat pysyvät omassa hallinnassani säästötilillä. Isossa kuvassa rahat on tarkoitus lapioida osakerahastoihin, ja asuntolainan ylimääräinen lyhentäminen on ristiriidassa tämän ajatuksen kanssa.
Miksi rahaa ei laittaisi osakkeisiin?
Osakkeissa ja osakerahastoissa on historiallisesti pitkällä aikavälillä ollut paras tuotto kaikista sijoitusvaihtoehdoista. Miksi en siis sijoittaisi niihin korkotilille tallettamisen sijaan?
Lyhyellä aikavälillä laajasti hajautetun rahasto-osuuden arvo voi vaikka puolittua. Jos maapallolle iskeytyy Sveitsin kokoinen asteroidi, arvo voisi teoriassa mennä nollaan. Parissa edellisessä taloussuhdanteessa osakeindeksit ovat suunnilleen puolittuneet noin puolentoistavuoden aikana kriisin alkamisesta.
Tällä hetkellä osakemarkkina on jakatutunut.
Ajattelen, että korkotili tai määräaikaistalletus on rahalle väliaikainen parkkipaikka parempia sijoituksia odotellessa. Nyt syy on asunnon ostaminen tuntemattomalla aikataululla. Asunnon hankintaan liittyy monenlaisia epävarmuuksia, kuten tarkka lainamäärä, ajankohta ja muut aiheeseen liittyvät hankinnat.
Muita syitä säästötilille voisi olla vaikkapa perintönä saatu suuri kertaluonteinen rahapotti. Tällainen summa voisi olla järkevää tallettaa riskittömälle korkotilille ja sijoittaa sopivan aikavälin kuluessa. Näin voidaan vähentää taloussuhdanteesta johtuvaa ajallista riskiä.
Ja normaalissakin tilanteessa olisi järkevää pitää vain minimisumma käyttötilillä. Korkotilillä voisi olla sopiva hätävara, jonka saa nostettua kohtuullisessa ajassa yllättäviä hankintoja varten. Ja suurimmaksi osaksi taloudellinen ylijäämä kannattaisi olla osakkeissa.
Säästötili voi olla osakkeita parempi vaihtoehto silloinkin, jos suunnittelet maailmanympärimatkaa viiden vuoden päästä häämöttävällä eläkkeellä.
Kuluttajainflaation kasvaessa kannattaa lähteä shoppailemaan
Inflaatio eli hintojen nousu vaihtelee voimakkaasti riippuen tavarasta tai palvelusta. Esimerkiksi ruoan hinta on noussut voimakkaasti mm. energian hinnan kallistumisen vuoksi parin viime vuoden aikana. Sen sijaan asuntojen hinnat ovat laskeneet.
Ensiasunnonostajan näkökulmasta rahojen pitäminen käyttötilillä on yllättäen osoittautunut tuottoisaksi viimeiset pari vuotta, jos asunnon saa nyt edullisesti.
Käsitykseni mukaan tasapainoisessa tilanteessa inflaatio olisi 2 prosenttia, ja korot 3 prosenttia . Todellisuudessa tilanne on monisysempi kuin oppikirjoissa. Kutenkin, korkotuottojen voitaisiin “normaalitilanteessa” ajatella suojaavan inflaatiolta tai antava maltillista tuottoa.
Nyt inflaatio on luokkaa 5 prosenttia, mutta säästötileiltä saa vain 3 prosentin riskittömän korkotuoton. Laskennallisesti pääoman ostovoima heikkenee 2 prosenttia vuodessa. Laskelma kertoo korkosijoitusten reaalituottojen olevan tappiolliset, mutta tarjoavan jo käyttötiliä paremman parkkipaikan säästöille.
Korkean inflaation aikoina olisi fiksuinta ostaa kahmalokaupalla tavaraa ja palveluita heti hintojen alkaessa nousemaan. Jos rojut jäävät omaan käyttöön, voit vuoden päästä ajatella säästäneesi 5 prosenttia. Tai voit myydä ne vuoden päästä ostohintaa kalliimmalla.
Hankintojen tuotto voisi hyvinkin olla parempi kuin minkään vaihtoehtoisen sijoituksen. Kuten arvata saataa, hamstraamiseen perustuvassa “sijoitusstrategiassa” on omat riskinsä.
Maalaisjärjellä päätelmä on, että inflaation on tultava vielä alas tai korkojen mentävä ylös.
Voiko Bank Norwegianiin luottaa? - Varojen siirtäminen
Bank Norwegianin omistaa ruotsalainen NOBA , eikä kytköksiä Norwegian lentoyhtiöön vaikuttaisi enää olevan.
Rahat siirtyvät suomalaisesta pankista 1-2 päivässä. Testasin, että rahoja on todellisuudessa mahdollista nostaa tililtä.
Bank Norwegianiin voi siirtää enintään 10 000 euroa päivässä sovelluksen tai verkkopalvelun kautta. Ilmeisesti raja on Norwegianin maksunvälittäjällä. Suora tilisiirto verkkopankista Norwegianiin päin onnistuu kaikilla summilla.
Bank Norwegianissa vastatili (verkkopankkisi käyttötili) vaikuttaisi olevan tiukasti kytköksissä siihen tiliin, jolta rahat talletettiin. Varmin tapa säästyä yllätyksiltä olisi nostaa rahat käyttötilille ennen pankinvaihtoa, esimerkiksi pankkeja kilpailuttaessa.
Varat ovat Ruotsin pankkitalletussuojan piirissä 100 000 euroon asti.
Korko lasketaan päivittäin ja maksetaan vuoden lopuksi. Eli vaikka tyhjentäisit tilin, käsittääkseni korko maksetaan niiltä päiviltä, kun raha on ollut talletettuna. Kertynyt korko näkyy verkkopalvelussa ja mobiilisovelluksessa reaaliajassa.
Bank Norwegianin säästötilin verotus
Keskustelufoorumeilta saadun ymmärryksen mukaan Bank Norwegianin ollessa ruotsalainen korkotuotosta maksetaan pääomatulovero, eli 30% alle 30 000 euron vuosituotolla. Esimerkiksi vuoden 2023 tuotoista täytyy ilmoittaa itse verottajalle vuoden 2024 keväällä veroilmoituksessa.
Suomalaisten pankkien korkotuloista maksettaisiin korkotulojen lähdeveroa , joka on niin ikään 30%.
Ilmeisesti pääomatulona saadusta korkotulosta voi vähentää tappioita toisin kuin lähdeverosta.
Bank Norwegianilta saa esim 2024 vuoden alussa vuosi-ilmoituksen vuoden 2023 talletuksista.
Oma tulkintani on, että korkotuloa ei lasketa mukaan alle 1 000 euron luovutusvoittojen verovapautta laskettaessa. Tähän ei lasketa myöskään osakeosinkoja. Eihän osinko- tai korkotuloja saataessa edes myydä mitään.