Sapiens on yksi niistä teoksista, jotka oikeasti laittavat ajattelemaan. Omalla kohdallani vaikutus oli erityisen voimakas, sillä aloitin äänikirjan kuuntelemisen pian maailmanympärimatkalta palaamiseni jälkeen. Kirjan ideat vahvistivat matkalla kokemiani asioita.

Monet lukemani ja kuulemani arviot kirjasta perustuvat paljolti siihen, kuinka siirtyminen metsästäjä-keräilijä-yhteisöistä maatalouteen pilasi ihmiskunnan tulevaisuuden. Mutta itseeni kolahti eniten ajatus siitä, että maailma muodostuu oikeasti vain ihmiskunnan yhteisistä myyteistä, kuten rahasta. Yhteiset sopimukset, tarinat ja uskomukset ovat ainoa asia, joka erottaa meidät esimerkiksi apinoista. Tämä oli kirjan kantava teema.

Blogin pääkuva: Judy Dean. Alkuperäinen kuva täällä .

Sapiens osa 1: Älyllinen vallankumous

Kirjan toisessa luvussa taklataan heti siihen, mikä todellisuudessa erottaa ihmiset muista eläimistä. Vaikka ihminen pystyykin tuottamaan monia eläimiä laajemman ääniskaalan varoittaakseen lajikumppaneitaan vaaran uhatessa, ei puheen tuottaminen ole salainen aseemme. Erilaista papukaijoihin ja apinoihin nähden on se, että pystymme puhumaan asioista, joita ei ole olemassa ja vieläpä jakamaan “tarinat” muiden kanssa.

Vaikka valtioita voi ympäröidä sekä luonnolliset, että ihmisten rakentamat rajat, esimerkiksi maa nimeltä Suomi on olemassa vain yhteisessä mielikuvituksessamme. Monikansallisen yrityksen toiminta perustuu täsmälleen samaan logiikkaan. Nokia tai Google ovat olemassa, koska uskomme niin. Tässä auttaa myös toinen kollektiivisen mielikuvituksen tuote nimeltä yritysrekisteri. Monessa mielessä yritykset voidaan asettaa uskontojen kanssa samalle viivalle.

Luvussa kolme aletaan kertaamaan homo sapiensin lajihistoriaa. Alunperin ihminen on elänyt suhteellisen pienissä metsästäjä-keräilijä-yhteisöissä, joiden puolesta Hararikin tuntuu liputtavan. Seuraavassa luvussa kerrotaan ihmislajin levittäytymisestä ympäri maailmaa. Ihmisen aiheuttaman massasukuppuuton ei todeta olevan millään tavalla uniikki nykyiselle maailmanajalle, sillä homo sapiensin toiminnan seurauksena eläinkato on käynyt kovana jo tuhansien vuosien ajan.

Sapiens osa 2: Maatalouden vallankumous

Kirjailija pitää maataloutta historian suurimpana huijaksena, vaikka syytä ei tietenkään voi vierittää yksittäisen ihmisen tai yhteisön niskaan. Maatalous tarjosi enemmän ruokaa kuin metsästäjä-keräilijöinä eläminen, mutta se ei tarjonnut aiempaa parempaa ruokavaliota tai enempää vapaa-aikaa. Maatalouteen siirtyminen myös edellytti paikoilleen jäämistä. Ihmisestä tuli enemmän riippuvainen yksittäisestä ravinnonlähteestä. Seurasi väestön merkittävä lisääntyminen, enemmän tauteja ja niin edelleen. Paluuta vanhaan ei ollut.

Maatalouden myötä alkoi muodostua kaupunkeja, joihin tarvittiin yhteiset pelisäännöt. Mitä tulee lakeihin tai ihmisten välisiin sopimuksiin, objektiivista totuutta ei ole olemassa. Lait ovat ihmisten välisiä sopimuksia - Babyloniaa hallinneen Hammurabin lait ovat olleet aikansa sopimuksia siinä missä sivistyneiden länsimaiden lainsäädäntö nykypäivänä. Ne ovat olemassa, jos tarpeeksi moni noudattaa niitä.

Osa 3: Ihmiskunnan yhdistyminen

Rahaa voidaan pitää yhtenä historian nerokkaimmista keksinnöistä. Rahan avulla voidaan asettaa vertailukelpoinen arvo lähes mille tahansa asialle. Ja jälleen kerran - rahalla on arvoa ainoastaan, koska niin on yhteisesti sovittu. Rahahan on oikeastaan velkaa. Rahaa vastaan työtä tekevä luottaa siihen, että hän pystyy hankkimallaan rahalla maitoa tai uudet kengät kaupassa käydessään. Raha on kaikkien aikojen merkittävin yhteiseen luottamukseen perustuva väline.

Kaupunkien jälkeen ihmiskunta siirtyi imperiumien aikaan. Maantieteellisesti laajat imperiumit pyrkivät yhtenäistämään väestöään uskonnon, kielen, toimintatapojen ja kulttuurin osalta.

Toisistaan eristyksissä olevien “maailmojen” määrä on vähentynyt koko historian ajan. Yhtenä maailmana voidaan ajatella aluetta tai yhteisöä, joka ei tiedä muiden alueiden tai yhteisöjen olemassaolosta mitään. Esimerkiksi Amerikka ja Eurooppa olivat erillisiä maailmojaan vuoteen 1492 asti, ennen kuin Kolumbus teki löytöretkiään. Nykyään elämme yhdessä suuressa maailmassa.

Osa 4: Tieteellinen vallankumous

Viimeisessä osiossa pureudutaan vähemmän ihmisten kykyyn uskoa yhteisiin abstrakteihin asioihin ja siirrytään enemmänkin kertomaan ihmisen historian viimeisestä muutamasta sadasta vuodesta. Tieteellinen vallankumous-otsikon alle nidotaan muun muassa kapitalismin nousu, teollistuminen ja kulutusyhteiskuntaan siirtyminen.

Kirjan viimeisessä kappaleessa maalaillaan ihmiskunnan tulevaisuutta. Harari arvelee, että älykäs suunnittelu tulee syrjäyttämään luonnonvalinnan. Älykäs suunnittelu voi tarkoittaa esimerkiksi geenien muokkaamista halutunlaisiksi.

Ajatuksiani Sapiens-kirjasta

Lait ja ihmisoikeudet oli yksi niistä teemoista, joita tuli väistämättä ajateltua maailmanympärimatkani aikana ja siksi tämä osio kolahti kirjassa erityisen vahvasti. Kuka määrittää, onko laki oikeudenmukainen? Erityisesti Etelä-Afrikan rotusyrjinnän synkkään historian tutustuminen teki lukukokemuksesta voimakkaan.

Etelä-Afrikassa reissatessani ryöstelyn olevan köyhemmällä väestönosalla edelleen niin yleistä, että iPhonen vieminen turisteilta oli tietyllä tavalla täysin hyväksyttävää. Tämä esimerkki on vain yksi osoitus siitä, että erityisesti länsimaissa elämme yhteiskunnassa, jonka kuvittelemme olevamme absoluuttinen totuus. Mutta ei absoluuttista totuutta ole olemassakaan. Jossakin yhteisössä ryöstö on rikos, jossakin elämäntapa.

Kuten niin monissa aikaisemmin lukemissani kirjoissa, tässäkin ajatukset ovat olleet aivan käsien ulottuvilla. Joskus on tullut ajateltua, että raha itsessään ei ole arvokasta, tai että organisaatiot muodostuvat vain ihmisistä, mutta Sapiensin lukeminen kirkasti ajatuksia selkeämmiksi. Vaikka asioiden voi ajatella perustuvan “vain” ihmisten väliseen luottamukseen, meille ihmisille myös abstraktit asiat ovat hyvinkin todellisia. Raha, perustuslaki, oma nimesi, koulutodistuksesi, ja niin edelleen.