Suuri tamperelainen hampurilaisvertailu

Tässä se nyt on, arviot Tampereen naudanlihaburgereista! Vertailu sisältää 28 hampurilaista.

Pisteet ovat yhden ihmisen hiharavistuksia, eli korkeintaan suuntaa-antavia. Kriittisestä otteesta huolimatta söisin mielelläni uudestaan minkä tahansa vertailun burgereista.

Paras tapa lukea tuloksia on käydä itse arvioimassa, oletko samaa mieltä pisteiden kanssa.

Alla olevat kuvaukset ovat aikajärjestyksessä.

2H+K

Nimensä mukaisesti ravintolassa on kaksi erillistä tilaa. Päätin istahtaa baarin puolelle, joka oli siisti ja tunnelmallinen.

Houseburger irtosi hintaan 12.9 €. Tarjoushaukkana tiesin että tiistaisin ranut ja cokis (zero) kuuluvat hintaan.

Burgeripihvi oli jätetty oikeaoppisesti hieman punaiseksi, joskin pintaa voisi kuvailla jopa rapeaksi. Pippuria tai siihen viittaavaa maustetta oli ripaus liikaa.

Sämpylä oli mahdollisesti briossia, maistuvaa joka tapauksessa.

Vihanneksena tomaatti ja salaatti eivät integroituneet kunnolla osaksi kokonaisuutta. Kastike oli suolaista ja hyvää, löytyipä välistä pekoniakin.

Palvelu oli rivakkaa ja asiallista.

Lokomon tehtaan työpaikkaruokala

Ruokamaailman kauneuskilpailuun ei tällä tekeleellä olisi asiaa. Kokonaisuus on kuin lihapullasalaatti kahden sämpylän välissä. Herkullinen majoneesi ja pihvin päälle sulatettu juusto eivät anna merkkejä itsestään.

Toiseen näistä löytyy syykin pian: Juustoa ei tässä hampurilaisessa ole.

Pihvi on läpikypsä.

Kokonaisuus toimii yllättävän hyvin katastrofaalisista lähtöasetelmista huolimatta. Tästä on kiittäminen jalapenoja ja chilimajoneesia, joka löytyy kuin löytyykin hampurilaisen uumenista.

Briossisämpylä antaa tarvittavat lisäpisteet keskinkertaiseen suoritukseen. Mielellään tätä kerran viikossa syö.

Public House Huurre

Sämpylä oli yksi vertailun maukkaimmista.

Jos hampurilaisesta kirjoittaisi kirjan, nimi voisi olla Häivähdys purppuraa. Mediumina pyydetystä pihvistä sai nimittäin etsimällä etsiä punertavaa osuutta. Pippuria oli omaan makuun hieman liikaa, mutta ei pahasti.

Kasvikset toimivat hyvin osana kokonaisuutta. Majoneesi ja juusto eivät aivan yltäneet odotuksiin maun jäädessä turhan huomaamattomaksi.

Ravintolan tunnelma oli viihtyisä, tilaa oli runsaasti ja juomat olivat järkevän hintaisia.

Pancho Villa

Panchon juustohampurilainen on kuin maukkaampi versio huoltoasemaburgerista. Raaka-aineet ovat tuoreita eikä ruuassa ole Hesburgerista tuttua eltaantuneen rasvan makua.

Pihvi on littana nykytrendin suosiessa pikemminkin paksua ja mehevää versiota. Talon oma Remu-kastike toimii todella hyvin ja sitä on sivelty joka väliin - siis ihan joka väliin… Myös sämpylään, joka ei valitettavasti ole briossia.

Ominaismaku tulee etenkin juustosta. Rasvaa ja suolaa ei ole säästelty, mutta mikään osa-alue ei erotu epäedullisesti.

Rehuja on vähän ja ne integroituvat poikkeuksellisen hyvin kokonaisuuteen. Salaattilaatu sopii hyvin hampurilaiseen.

Wanha Tappi

Tässä hampurilaisessa kaikki toimi saumattomasti yhteen. Ainoastaan voimakkaasti maistuvaa aiolia olisi voinut olla hieman vähemmän.

Sämpylä oli todella maukas. Täysiin pisteisiin pääseminen edellyttäisi mehevämpää pihviä, joka oli myös maultaan neutraali.

Juusto oli varsin sopiva ja sitä oli tarpeeksi. Rucola toimi loistavasti lisämausteena.

Hamptown burger

Maukas ja mehevä toimii kuvauksena sekä pihviin että kokonaisuuteen. Pihvi oli vertailun paras.

Myös juusto erottui riittävän selvästi. Olin aistivani sämpylässä paahtamisen tuoman rapeuden, joka erottui edukseen.

Aiolia oli paikoin turhan runsaasti, jos jotain kehitettävää yrittää löytää.

Manhattan Steak House

Ateria maistui kiireessä tehdyltä lämpimältä leivältä. Kohokohtia on vaikea löytää.

Majoneesia oli vähän väärässä paikassa jättäen sämpylän kuivaksi. Kuivahko pihvi korosti samaa linjaa.

Paksu pekonisiivu muistutti raakaa keittokinkkua. Muut täytteet jäivät irrallisiksi.

Soho

Pihvi oli mieto mutta mehevä. BBQ-kastike erottui selvästi. Harvemmissa purilaisissa on raakaa sipulia, mutta toimi kohtuullisesti.

Sämpylä oli kuivan puoleinen, eikä ilmeisesti lämmitetty. Tämä vaikutti arvioon heikentävästi.

Kaikkiaan eri osa-alueet jäivät irrallisiksi ja kokonaisuus vaikutti “kotitekoiselta”.

Social Burgerjoint

Nimensä mukaisesti kyse on pääasiassa hampurilaisia tarjoavasta ravintolasta. Tähän nähden annos jäi pettymykseksi.

Sämpylä ja pihvi olivat laadukkaita, mutta täytteet niukat. Enimmäkseen välistä erottui ketsuppi. Mieleen tuli Mäkkärin euron juusto laadukkaammilla raaka-aineilla.

Bronx on valikoiman edullisin ja simppelein. Muistelen kokeilleeni aikaisemmin habaneroburgeria paremmalla menestyksellä.

Speakeasy

Spiikkarin juustohampurilainen on kuin Pancho Villan version epävarma ja kalpea pikkuveli.

Huomio kiinnittyy silminnähden pursuavaan kastiketsunamiin, joka ei sentään yllä Zarillon mittaluokkaan. Hyvänä puolena soosi toimi oivallisena sidosaineena salaatille ja muille kasviksille.

Tuplajuusto erottui mukavasti, vaikka epäilen kyseessä olleen edullinen sulatejuusto.

Zarillo

Zarillolla on ollut jo vuosikaudet kaksi tavaramerkkiä: Tiistaitarjous ja burgerin uumenista magmavirran tavoin vyöryvä majoneesi. Isoimmat pistemenetykset tulevat nimenomaan liiasta kastikkeesta.

Pihvi on ohut, mutta maukas. Juustohampurilaiseen kuuluu 100 gramman pihvi, joten otin toisen mokoman lisämaksusta.

Tässä hampurilaisessa on vertailun niukimmat kasvikset. Välistä löytää vain salaattia, jos jaksaa etsiä. Kertonee jotain testaajan mieltymyksistä, että makuelämys toimi asetelmasta huolimatta. Yksinkertaisen kokonaisuuden kruunaa tuplajuusto.

Pyynikin Brewhouse

Pyynikin Brewhousen miljöö on mitä parhain keskustan sykkeessä Tammerkosken rantatöyräillä. Pubin tunnelmassa kelpaa nauttia niin ruoat kuin juomatkin. Kokonaisuuden kruunaa kesäterassi.

Hampurilaisarvostelun kirjoittaminen unohtui tyystin bisnestapaamisen jälkeen. Ilmeisesti burgeri oli vähintäänkin keskinkertainen, sillä tämä oli arviolta viides kyseisessä ravintolassa syömäni burgeri.

Hebun

Leinolan paikallisgrilli ei herättänyt suuria odotuksia.

Pihvit olivatkin hieman löllöjä mutta ihan maukkaita. Liha tuskin oli kaikkein laadukkainta.

Tykkäsin juustosta. Tuorekurkku oli erikoinen löydös, eikä kurkkumajoneesinkaan paikka lähtökohtaisesti oli purilaissämpylöiden välissä.

Kaikesta huolimatta kokonaisuus oli yllättävän maukas. Vaikea sanoa miksi makuyhdistelmä oli lopulta onnistunut.

Pretty Boy Wingery

Alkuun näytti että kuivien sämpylöiden välissä ei olisi lainkaan täytettä. Asianmukaiset sörsselit löytyivät kun jaksoi penkoa tarpeeksi.

Sämpylä oli tehty maitoon, joka tarjosi tämän vertailun puitteissa uniikin makuelämyksen.

Makea chilisoosi tai vastaava toi tarvittavan säväyksen. Jälleen yksi positiivinen yllätys ensivaikutelmaan nähden.

Friends and Brgrs

Ekana tulee läpi grillatun pihvin särmikäs maku. Seuraavaksi mukaan kimaraan liittyy talon majoneesi. Pian pohjalle kasattu sipuli täydentää paahteisen potkun. Juusto komppaa kokonaisuutta oivallisesti.

Sämpylä jää hieman kuivaksi.

Jankan Wanha Grilli

Tekele vaikutti ulkoapäin löllöltä. Ensipuraisu osoitti vaikutelman oikeaksi. Hyvässä burgerissa tulisi olla sopiva paahto. Tässä kaikki valui.

Raaka-aineet sulautuivat suussa yhdeksi massaksi. Pihvi vaikutti mikrossa lämmitetyltä.

Pihvejä oli kaksi. En tiedä tuliko vahingossa ekstraa.

Juvan grilli

Raikas mutta mauton. Pienet Suolakurkkukuutiot on paras osa. Majoneesi tuo mieleen lapsena kotona syödyt purilaissoosit. Jonkinlainen chilimausteen vivahde löytyy, mutta olisi saanut olla enemmän.

Kulman grilli

Jostain kumman syystä 6.5 euroon kaupattava talon hampurilainen ei sisältänyt juustoa. Näinpä päädyin tilaamaan Sibylla-ketjun listalta juustohampurilaisen.

Tällä kertaa erottavana tekijänä oli makea kastike ja raaka sipuli. Ihan ok paahto.

Keko ei ollut tuhdimmasta päästä. Tuntui, että ruokailu jää keskeneräiseksi.

Ukkometso

Suolakurkku oli hallitsevin elementti. Kohtuullinen suoritus, mutta mitään säväyttävää burgerissa ei ollut. Kastiketta olisi voinut olla enemmän. Ehdottomasti potentiaalia parempaan.

Dam

Makujen sinfoniaa! Tässä jumalallisessa luomuksessa mikään maku ei puske muiden yläpuolelle. Silti makunystyrät pystyvät erottamaan lukemattomia erilaisia vivahteita.

Sämpylä, pihvit, juusto… Kaikki on tehty oikein. En edes yritä arvata mitä kaikkea burgeri piti sisällään. Käy maistamassa itse!

Manse Grilli

Oletko kuullut hampurilaisesta joka maistuu makkaraperunoilta? Nyt olet!

Vaikutelman luo erityisesi pienet suolakurkkukuutiot ja toisistaan irralliset raaka-aineet. Ihan jees kuitenkin.

Mieleen jäi myös Hämeenpuiston nälkäinen lokki, joka jäi tällä kerta ilman armopaloja.

Zafran

Huomio kiinnittyy valtavaan punasipuliin. Raakana se hallitsee myös makumaailmaa häiritsevän paljon.

Kaikkiaan burgeri on kuivan puoleinen. Suorituksessa on teknisesti niin perustavanlaatuisia puutteita, että pistepotti jää laihaksi.

Pub Old Mates

Valitettavasti tämän burgerin arvio katosi teknisen ongelman seurauksena. Aivokapasiteetti meni täytteiden maistelun sijaan kesälomasuunnitelmien tekemiseen.

Kesäterassilla oli mukava istua hyvällä säällä.

Mielestäni hampurilaisen oli oikein maittava. Ranskiksetkin upposivat, mutta suolaa oli turhan paljon.

Wanha Mestari

Ensipuraisu tuo suuhun tasapainoisen makuelämyksen. Täytteet ovat harmoniassa.

Suolainen pekoni erottui omana komponenttinaan.

Aterian edetessä pidemmälle käy ilmi että kyse on pehmeästä pihvistä tihkuva rasva nivoo kaiken yhteen. Lopulta laardista jää hieman häiritsevä jälkimaku.

Liha ei ole riittävän laadukasta huippusuoritukseen, mutta loistavat täytteet antavat paljon anteeksi.

Kuuma

Pekoni on erittäin rapea, mikä on mielestäni positiivinen asia.

Savuinen tuulahdus kietoo makunystyrät tiukasti syleilyynsä. Kyse ei kuitenkaan ole sian kyljestä, vaan omenapuulla savustetusta juustosta.

Kokonaisuus on yllättävän vaisu, jopa kuivan puoleinen. Pihvin liha vaikuttaa laadukkaalta, mutta mausteet ovat liian miedot.

Perunabriossi erottuu kirkkaan keltaisen värin vuoksi ja yllättävän sitkeä. Pihviveitsi olisi ollut tarpeen.

Kauniista rantamaisemista huolimatta tähän hintaan vaadittaisiin enemmän makua.

Stefan’s Steakhouse

Stefan on onnistunut selvästi parhaiten yhdistämään mielenkiintoisia makuja, jotka eivät yksinään toimisi.

Majoneesi maistui pelkiltään hieman oudolta, mutta oli kokonaisuudessa erittäin toimiva tuoden sinappisen vivahteen. Rucola maistui mukavasti. Tomaatti mehevöitti alemman sämpylä ylemmän sämpylän ollessa rapean grillattu.

Laadukkaan pihvin päälle sulanut cheddar vaikutti hyydyttyäänkin valuvan kuin laavavirta.

Ohana Grille

Kaikilla aiemmilla vierailukerroillani ravintola olisi varmasti päässyt top 5 sijalle. Tänään hampurilainen ei valitettavasti yltänyt samalle tasolla, ja suuri burgerivertailu on armoton.

Kyökissä hääräsi ilmeisesti kesätyöntekijä, joten ruoasta puuttui vuosien tuoma kokemus, vaikka raaka-aineet olivat vanhat tutut.

Erityisesti sämpylä oli normaalia kuivempi, eikä ihanasti pikkelöity kurkku päässyt oikeuksiinsa. Joistakin kohdista burgeri oli totutun mehevä, mutta laatu ei ollut tasaista.

Pispalan Pulteri

Tämä oli ainut vertailun hampurilainen, jonka jouduin tilaamaan kotiin. Paikan päällä syöminen olisi voinut tuoda plussaa kokonaiskokemukseen, mutta tuskin makuun.

Majoneesin sijasta burgerissa oli mietoa valkokastiketta, jota oli hyvin epätasaisesti. Täytteet olivat hyvät, mutta ne eivät toimineet soosin vähäisyyden vuoksi yhteen sämpylöiden kanssa.

Pihvi oli keskinkertainen. Uskoisin löytäneeni ripauksen pippuria, jota on viljelty useimpiin Pulterin annoksiin.