Kehitin verkkosovelluksen henkilökohtaisen varallisuuden hallintaan - Esittelyssä 6 vuoden työn tulos

Aloitin ensimmäisen kokopäivätyöni reilu 6 vuotta sitten yliopisto-opintojen loppuvaiheessa. Asuessani edullisessa opiskelija-asunnossa rahaa jäi säästöön.

Normaalissa makrotalouden tilanteessa rahan hilloaminen pankkitilillä on huono idea. Inflaatio laskisi käteisen ostovoimaa noin 2 prosenttia vuodessa.

Tästä alkoi aikanaan pohdinta parhaasta käyttökohteesta rahalle. Kannattaisiko maksaa opintolaina pois? Vai sijoittaa? Riittävätkö säästöt omaan asuntoon? Entä jos korot nousevat? Ovatko kulutustottumukset kestävällä tasolla?

Nyt tilanne on erityisen kiinnostava, kun taloudessa on meneillään tapahtumarikkain jakso viimeiseen 15 vuoteen.

Tämän tekstin tarkoituksena on tarjota ajatuksia oman varallisuuden hallinointiin niille, joilla on mahdollisuus suunnittella rahankäyttöään. En yritä väittää tällaisen talousseurannan olevan kaikille mahdollista, helppoa tai järkevää.

Esittelen varallisuudenhallintasovellusta, dataan perustuvaa prosessia ja ajatusmalleja, joita olen hionut vuosien varrella.

Lähtötilanne vaikuttaa mahdollisuuteen kerryttää varallisuutta

Nykyään lehdistä saa jatkuvasti lukea 20-vuotiaiden menestyksekkäistä osakesalkuista. Näistä jutuista on helppo päätellä, että moisiin potteihin ei ole päästy nurmikkoa leikkaamalla.

Rahan ohella lähipiiriltä on voinut saada verkostoja, neuvoja tai turvaa. Joka tapauksessa, lähtökohdat vaikuttavat merkittävästi mahdollisuuksiin kerryttää varallisuutta.

Tässä vaiheessa on minun vuoroni kertoa, kuinka muutin aikanaan vieraaseen kaupunkiin vain 5 euron seteli kulahtaneiden farkkujeni taskussa…

Ei sentään. Omat lähtökohtani ovat olleet kaikki seikat huomioiden hyvät tarinoimatta aiheesta sen syvällisemmin.

Opintojen loppuvaiheessa ennen työelämään siirtymistä kokonaisvarallisuusteni oli 3 500 euroa. Kun huomioi kymmenien tuhansien opintotuet ja yliopistokoulutuksen, ei voi muuta kuin kiittää yhteiskuntaa ja vanhempia.

Varallisuuteni muodostui seuraavista komponenteista:

Kokonaisvarallisuus tarkoittaa siis kaikkea omaisuutta, josta on vähennetty velat. Usein käytetään myös termiä nettovarallisuus.

3 500 euron kokonaisvarallisuus vastaa samaa, kuin velaton ja rahaton vuokralla asuva henkilö omistaisi ainoastaan puoli miljoona kilometriä ajetun Toyota Hiacen vuosimallia 1997.

Vaurastujan kultainen sääntö: Investoi kaikki, mitä et tarvitse elämiseen

Oman talouteni suunnitteluperiaatteet ovat hyvin yksinkertaiset:

• Älä osta mitään turhaa
• Sijoita ylimääräiset rahat sopivasti hajauttaen

Ensimmäinen ei ole itselleni edes vaurastumiseen liittyvä oppi, vaan elämänohje. Vaihto-opiskellessani Hong Kongissa 4 kuukautta kaikki tavarat yhdessä rinkassa ymmärsin, että tavaramäärän korrelaatio onnellisuuteen on jopa negatiivinen.

Omasta mielestäni ihmissuhteisiin ja harrastuksiin liittyvät panostukset ovat tärkeitä. Hieromatuoli ja riisinkeitin ei.

Henkilökohtaisen talouden tärkeimmät mittarit ovat käteinen ja kokonaisvarallisuus.

Vaurastumista tavoittelevan tulisi tähdätä kokonaisvarallisuuden kasvattamiseen käteisen toimiessa tärkeimpänä työvälineenä.

Oma sijoitusstrategiani ei ole kovin monimutkainen. Pääasiassa se perustuu matalakuluisiin pörssissä vaidettaviin rahastoihin. Yksittäisiä osakkeita olen hankkinut lähinnä mielenkiinnosta.

Ainoat sijoitusoppini ovat hajauttaminen, odottaminen ja jatkuva riskien arviointi. Nämä eivät tee todella rikkaaksi, mutta ovat kohtuullisen varma tapa kasvattaa varallisuutta.

Käteisvarojen suunnittelu varallisuden kasvattamisessa

Käteisvarojen säätely näyttelee merkittävää roolia varallisuuden kasvattamisessa.

Kuten esimerkistäni saattoi päättellä opiskeluaikana opintolaina toimi talouden vakauttajana. Vaikka nettovarallisuuteni kävi hetkittäin miinuksella, tilillä oli silti rahaa. Uran alkuvaiheessa opintolaina toimi varmuusvarana epävarmassa työ- ja asuntotilanteessa.

Käteisen pitäminen käyttötilillä sijoitusten sijaan keskimäärin syö tuottoja. Toisaalta liian innokas sijoittaminen vetää käteiskassan kuivaksi ja kasvattaa riskejä. Käteistä kannattaakin olla tilillä juuri sopivasti.

Käteisvarojen tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistaa varallisuuden kasvattamisen ilman rahan määrän lisäämistä.

Rahankäytön suunnittelu ajallisesti on niin ikään tärkeää. Eli jos maksat tässä kuussa keittiöremontin, paljonko jää seuraavina kuukausina sijoitettavaksi?

Käteisen tehokas hyödyntäminen ei onnistu päässälaskulla, jos sijoitukset, lainat ja pankkitilit ovat hajaantuneet moneen paikkaan.

Digitalisaatio tekee varallisuuden seuraamisesta hankalaa

Digitalisaation myötä ihmisten henkilökohtainen varallisuus hajaantuu entistä useampiin palveluihin. Monilla on tili useassa pankissa. Lainat voivat olla eri pankissa kuin pääasiallinen käyttötili. On ASP-tiliä, bonustiliä, rahastopalveluita, kulujenjakosovellusta, luottokortti, sivuyrityksen tili, PayPal, vedonlyöntisivustoa. Rahanarvoisia krediittejä voi ostaa vaikkapa Woltiin.

Omassa varallisuudenseurannassani on tällä hetkellä 38 tiliä tai omaisuuskohdetta. Enemmänkin olisi helppo keksiä.

Toinen hahmottamista hankaloittava ongelma ovat automaattiset maksut. Esimerkiksi taloyhtiön vastikkeet, sähkölasku, kuntosalijäsenyys ja vakuutusmaksut. Raha katoaa tililtä huomaamatta.

Kertaostoksissakin kokoluokkasta voi olla vaikea saada otetta. 100 ja 1000 euron luottokorttimaksu tuntuu kassalla jokseenkin samalta.

Oikeilla työkaluilla nämä modernin ajan haasteet muutetaan voitoksi:

• Useat tilit kootaan yhteen näkymään
• Säännölliset kulut ohjelmoidaan etukäteen
• Suuret kertaostokset aikataulutetaan

Sovellusversio 1: Tilien saldot laskentataulukkoon

Aloin muutama kuukausi töiden alkamisen jälkeen kirjaamaan saldojani käteistileiltä, lainoista ja sijoituksista. Näin pysyin perillä taloustilanteeni kokonaiskuvasta.

Maailmassa on ääretön määrä sovelluksia kuukausittaiseen budjetointiin ja kulujen seuraamiseen. En kokenut missään vaiheessa mielekkäänä kirjata ylös jokaista kuittiani.

Kiinnostavaa oli kokonaisvarallisuuden kehitys. Yritysmaailmassa puhuttaisiin taseesta.

Henkilökohtaisessa käytössä menetelmä on kevyt ja joustava. Vähän kuin kirjaisi punttisalilla jokaisen toistosarjan sijaan vertailutuloksen vain muutamasta liikkeestä kuukausittain. Suoritustason trendistä saa riittävästi informaatiota harjoitusohjelman arviointiin.

Saldot pystyi kirjaamaan joka päivä tai vaikka kerran kolmessa vuodessa. Epäsäännöllisyys, puuttuvat saldot tai pienet poikkeamat eivät niin ikään haittaa.

Kirjauspaikan ei tarvitse olla pankkitili. Mikä tahansa varallisuuteen liittyvä kategoria voisi olla oma sarakkeensa laskentataulukossa:

• Auton arvo
• Metsäpalsta
• Asunto
• Osuuskaupan bonustili
• Kulunjakosovelluksen saldo

Saldoltaan kaikkein pienimpiä tilejä tai esimerkiksi kodin irtaimistoa en suosittele kirjaamaan. Kohtuus kaikessa.

Sovellusversio 2: Raportointityökalu henkilökohtaisen varallisuuden seurantaan

Laskentataulukossa alkoi tulla pulmia ennusteiden kanssa. Ne vaativat enemmän visualisointeja, kehittyneitä tietorakenteita ja parempaa käyttöliittymää.

Oli aika kokeilla kunnollista raportointityökalua henkilökohtaisen varallisuuden seuraamiseen.

Varallisuuden seurannan siirtäminen raportointityökaluun oli suhteellisen helppoa ja nopeaa. Jonkin ajan kuluttua huomasin, että visualisoinneista ei tälläkään työkalulla saanut toivotunlaisia.

Sovellusversio 3: Valmis mobiilisovellus varallisuuden hallintaan

Personal Capital (nyt Empower) , Money Wiz ja Wealthica vaikuttivat lupaavimmilta valmiilta järjestelmiltä varallisuuden hallintaan. Mutta ei vieläkään täysosumaa.

Esimerkiksi Personal Capital oli vain yhdysvaltalaisille ja lopulta yrityksen tavoitteena on myydä sijoitusneuvontapalveluita.

Sopivimmat vaihtoehdot oli tarkoitettu ammattilaisille. Lisenssikustannukset olivat korkeat.

Monissa varallisuudenhallintasovelluksissa oli tiivis integrointi pankkeihin ja sijoituspalveluihin. Integraatioitakin voi toteuttaa monin tavoin, eivätkä ne aina toimi halutulla tavalla. Saldojen syöttäminen käsin kerran kuussa varmisti omassa prosessissani joustavuuden ja taloustilanteen säännöllisen pohtimisen.

Päädyin kokeilemaan Toshl-sovellusta . Sitä ei ensisijaisesti ole tarkoitettu taseeseen perustuvaan varallisuuden seurantaan, mutta pienellä kikkailulla sovellus siihenkin taipui.

Toshl Pro maksoi 20 dollaria vuodessa. Käyttöliittymä oli siisti ja siinä oli joustavat vaihtoehdot tietojen ryhmittelyyn ja suodattamiseen.

Lopulta turhauduin kaavioihin, joissa oli ilmeisiä virheitä. Työkalussa ei myöskään ollut tarvitsemiani ennusteita.

Sovellusversio 4: Oma verkkosovellus varallisuuden hallintaan

Toshl-mobiilisovelluksessa oli tiedonvälitysrajapinta, josta pystyin imaisemaan datan omiin skripteihini. Tarkoituksenani oli tehdä räätälöityjä visualisointeja, joita ei löytynyt valmiiksi.

Hiljalleen homma alkoi lähteä niin sanotusti lapasesta. Äkkiä kasassa olikin omalla tietokoneellani toimiva web-käyttöliittymä, josta ennusteet näki kätevästi. Käyttöliittymän kehittyessä Toshl alkoi käydä tarpeettomaksi.

Myöhemmin siirsin verkkosovellukseni pilveen. Käytännössä voin kirjautua sovellukseeni menemällä selaimessa osoiteeseen mallia sovellus.example.com.

Löydät täältä tarkemman kuvauksen toimintaperiaatteesta ja teknisestä toteutuksesta varallisuudenhallinnan web-sovellukseen.

Varallisuutta ei pidä maksimoida elämänlaadun kustannuksella

Varallisuuden seuranta huomioi vain asiat, joille on helppo laskea rahallinen arvo.

Lomamatka tai ravintolailta kavereiden kanssa laskee varallisuutta esitetyssä laskentamallissa. Samoin liikuntaharrastus, vaikka se edistää terveyttä ja näin kasvattaa elämänlaatu ja luultavasti myös varallisuutta.

Varallisuuden seuranta ei huomioi ammatillisia investointeja. Yrittäjän tulot voivat olla maltilliset, kunnes 10 vuode jälkeen liiketoiminta myydään isolla voitolla.

Mikä on mukavien naapureiden tai lyhyen työmatkan arvo? Kannattaako lähteä jatko-opiskelemaan? Pitäisikö muuttaa ulkomaille? Entä lasten hankkiminen?

Olen kokeillut jos jonkinlaisia laskentamalleja etenkin asuntokauppojen suunnittelussa. Lopputulos on aina ollut sama: Elämän suuria päätöksiä ei voi ratkaista laskentamalleilla.

Ongelma ei kuitenkaan ole laskentamalli. Siitä saa juuri niin tarkan kuin haluaa.

Koronaviruksen, sodan ja korkojen nousun kaltaiset yllätykset itse asiassa on pystynyt huomioimaan niin sanotuissa pahan päivän skenaaarioissa. Ongelma on ajoitus. Ei voi tietää milloin talouden iso pyörä menee jumiin ja kauanko korjaustoimet kestävät.

Henkilökohtainen talous on vain yksi osa elämää. Sovellukseni auttaa talouden suunnittelussa samoin kuin Ouran älysormus auttaa oman terveydentilan ymmärtämisessä.

Raha ei ole sama asia kuin elämänlaatu. Varallisuuden kerryttäminen kestävästi kannattaa, mutta maksimoinnilla voi olla peruuttamattomia negatiivisia vaikutuksia.

Kannattiko oma sovelluksen kehittäminen varallisuuden hallintaan?

Sovelluksen parissa on mennyt iso määrä tunteja. Tosin useiden vuosien aikana. Nykyään se toimii luotettavasti ilman merkittävää ylläpitoa.

Alun esimerkissä opintolainaa makasi tililläni 14 000 euroa. Kannattaisiko se pitää tilillä, maksaa pois, ostaa sillä jotain vai kenties sijoittaa? Tällä yksinkertaisella kysymyksellä voi olla kymmenien tuhansien eurojen vaikutus varallisuuteen elämän aikana.

Hyvät taloudelliset päätökset kertaantuvat. Voi neuvotella paremman lainan, ostaa kestävämpiä tavaroita, tehdä terveyden kannalta ennaltaehkäiseviä päätöksiä ja niin edelleen.

Uhkarohkeiden taloudellisten päätösten hintalappussa valuuttana on eurojen lisäksi oma jaksaminen. Kun isoa laivaa pyritään kääntämään pois väärältä kurssilta, on törmäys jäävuoreen jo väistämätön.

Uskallan sanoa, että varallisuudenhallintasovellus on ollut jo tässä vaiheessa vaivan arvoinen. Se on ainut pitkäaikaiseen käyttöön jäänyt kehittämäni datasovellus.

Varallisuussovelluksen tulevaisuus

En ole tehnyt sovellukseen muutoksia viimeiseen puoleen vuoteen. Luultavasti jatkokehitän sitä hiljalleen oman kiinnostuksen mukaan.

Sovellus tukee useita käyttäjiä, mutta suunnitelmia tuotteen kaupallistamiseksi ei ole.

Jos kiinnostaa jutella aiheesta lisää, laita viestiä.